Kristusta ristillä esittävän alttaritaulun maalasi ruotsalainen taidemaalari J.Z. Blackstadius 1852 Firenzessä. Kuoriin sijoitetun Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -maalauksesta laaditun öljyvärimuunnelman lahjoitti Kurun puustellin omistaja kenraali Georg Balthasar von Moller 1800-luvun alkupuolella.
Pienempi kellotapulin kello hankittiin 1782 Tukholmasta ja suurempi Pietarista vuonna 1821, kun valta oli maassa vaihtunut Ruotsilta Venäjälle. Vuosina 1801–25 Venäjän keisarina olleen Aleksanteri I:n ja keisarinna Aleksandra Feodorovnan kipsikuvat olivat kirkossa alttarin molemmin puolin vuosina 1855–1924, mutta keisarikunnan kaaduttua kipsikuvat poistettiin.
Monien muidenkin keisarien valtakunnat ovat kaatuneet 233 vuoden aikana, mutta Kurun puukirkko on seissyt jykevästi paikallaan. Tampereen kaupungin perustamisvuonna paloi edellisvuonna rakennettu nykyisen kirkon edeltäjä. Kirkko tuhoutui heinäkuun 20. päivänä 1779 salaman sytyttämässä tulipalossa. Nykyisen kirkon katolle asennettiin ukkosenjohdatin 130 vuotta sitten.
Aivan kivuton ja vaivaton ei ukkosenjohdattimien tie kirkkojen katoille ollut. Kun bostonilainen Benjamin Franklin (1706–90) keksi ukkosenjohdattimen, Englannin ja Yhdysvaltain papisto Ison-Britannian kuninkaan Yrjö III:n (1738–1820) tuella tuomitsi keksinnön jumalattomaksi yritykseksi mitätöidä Jumalan tahto.
Jos Jumala halusi rangaista jotain henkilöä, hän lähetti salaman rankaisemaan jumalattomia ja muita syntisiä. Siveellisiin ja kuuliaisiin salama ei koskaan iskenyt. Ukkosenjohdatin oli kuin rikollisen auttamista pakenemaan. Kun Bostonia ravistelivat maanjäristykset ukkosenjohdattimen keksimisen jälkeen, kirkonmiehet tulkitsivat sen Jumalan vihan osoitukseksi, koska salaman olivat kukistaneet bostonilaisen tohtori Franklinin rautakärjet.
Pedon merkki
Kurun kappeliseurakunnan perustamisesta ja ensimmäisen saarnahuoneen rakentamisesta tulee vuoden kuluttua 350 vuotta. Perustamisvuonna 1666 maailma makasi niin, että 30-vuotinen uskonsota oli päättynyt 18 vuotta aikaisemmin Westfalenissa solmittuun rauhasopimukseen, jossa Saksan katoliset ja protestanttiset säädyt tulivat tasa-arvoisiksi. Kalvinistinen Sveitsi ja Alankomaat erotettiin lopullisesti Saksan valtakunnasta.
Ensimmäiset länsieurooppalaisten noitateorioiden mukaiset noitaoikeudenkäynnit Ruotsissa käytiin Ahvenanmaalla Kurun kappeliseurakunnan perustamisvuonna 1666. Ne alkoivat ilmeisesti Ahvenanmaan tuomarin Nils Psilanderin aloitteesta. Psilander oli opiskellut Tartossa, jossa hän oli tutustunut saksalaisiin noitateorioihin ja -sapattiin.
Hän katsoi perustavansa tekonsa aikakautensa uusimpaan tietoon. Taustalla saattoi myös vaikuttaa vuosiluvun kolme kuutosta, jota pidettiin paholaisen lukuna. Tarun mukaan luvun 666 takana piilee paholaisen nimi. Pedon luku mainitaan Raamatun Ilmestyskirjassa eli Johanneksen ilmestyksessä. Enkeli varoittaa kostosta kaikille, jotka kantavat tätä pedon merkin lukua käsissään tai päässään.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1938 käyttöön ottama suomennos Johanneksen ilmestyksen kolmannestatoista luvusta (Ilm. 13:16–18) toteaa:
16. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,
17. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.
18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
Noitavainoista terroristijahtiin
Laajamittaisemmat noitaoikeudenkäynnit alkoivat emä-Ruotsissa kaksi vuotta Ahvenanmaan tapahtumien jälkeen leviten sieltä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Suomen noitaoikeudenkäynnit joukkohysterioineen eivät eronneet muiden eurooppalaisten alueiden tapahtumista.
Ruotsin alueella vahingoittava noituus oli tavanomaisin syytös, jonka jälkeen yleisimmäksi syytteeksi nousi taikuus.
Suomessa taikuussyytökset yleistyivät 1660-luvun jälkeen. Naisista tuli Ruotsin valtakunnassa 1670–80-luvuilla suurin noituudesta ja taikuudesta syytetty ryhmä.
Suomen alueella oli syytettyinä yli 200 ihmistä, joista useita tuomittiin kuolemaan. 1680-luvulla noitavainot alkoivat vaimentua ja kuolemaan tuomittujen määrä väheni. Noitaoikeudenkäyntejä oli vielä 1700-luvun alussa. Ruovedellä pidettiin kuusi noitaoikeudenkäyntiä, joissa oli syytettynä neljä miestä ja kaksi naista. Nykyään noitavainojen tilalle on astunut terrorismijahti, ja uskonto on pysynyt samana.
Kurun kirkon urut tuovat tuulahduksen 120 vuoden takaa. Urut rakensi Kangasalan Urkutehdas 1894 johtajanaan Bror Axel Thulé. Soinniltaan urut ovat voimakkaat ja leveät pienestä äänikertamäärästä huolimatta. Koko historiansa ajan urut ovat säilyneet soinnillisesti muuttumattomana eikä niitä ole korvattu uusilla. Kurun kirkon urut ovat maassamme harvinaisuus, sillä 1800-luvulta säilyneitä urkuja ei alkuperäisessä asussa ole enää monta käytössä. Kurun kirkossa järjestetään säännöllisesti urkukonsertteja.
Kuru-laiva haaksirikkoutui Tampereen edustalla 7. syyskuuta 1929, jossa menehtyi 138 ihmistä, heistä 38 oli kotoisin Kurusta. Kirkon takaseinälle on sijoitettu Kuru-laivan onnettomuuden 70-vuotismuistotaulu.
Kirkkotarhasta löytyy 10-hankainen kirkkovene Kapee vuodelta 1877. Tyynellä säällä 30 henkeä kuljettaneella veneellä pyyhkäistiin Näsijärven yli 45 minuutissa. Kirkkoveneiden edeltäjät pitäjäveneet liittyvät viikinkiaikaa vanhempaan purjehdusperinteeseen. Pitäjäveneistä löytyy asiakirjamerkintöjä jo tuhannen vuoden takaa.
lehti 