KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Eilina Gusatinsky: Surutyön monta tasoa

Yksi viime päivien hämmentävä piirre on ollut keskustelu siitä, ketä pitäisi tai saisi surra ja miten.

Yksi viime päivien hämmentävä piirre on ollut keskustelu siitä, ketä pitäisi tai saisi surra ja miten. Kuva: Lehtikuva/Joel Saget

Eilina Gusatinsky
21.11.2015 15.00
Fediverse-instanssi:

Italiassa asuva ystäväni, joka on vuosia haaveilut matkasta Pariisin, kirjoitti lauantaina, kuinka surullinen hän on siitä, ettei ehtinyt käydä siellä. Nyt hän ei ikinä pääse kokemaan sitä oikeaa Ranskan pääkaupunkia, jonka terrori-isku tuhosi.

Vastaavia valituksia kuulee ja näkee kaikkialla, mikä on minusta tosi hämmentävää. Onko se osa surutyötä, jota kukin meistä joutuu nyt käymään läpi? Ja siihen todennäköisesti kuuluvat pelko, lyhyt muisti ja pateettisuus. Uskon, että ensimmäisen ja toisen maailmansodan takia myös luultiin, ettei mikään enää palaa entiseksi.

Toisaalta nämä pelot ovat aiheellisia, mutta toisaalta Pariisi, kuten muutkin kaupungit, ei muutu samalla tavalla kuin meidän käsityksemme niistä. Toiset näkevät siellä kaupungin, jossa suuret taiteilijat ja kirjailijat saivat inspiraation luovuudelleen. Jotkut taas ovat vuosia varoittaneet Euroopan tuhosta, koska heidän mukaansa maahanmuutto pilaa kaiken – ainoastaan sen he näkevät Pariisissa. He eivät näe, että sortuvat täten jakamaan ihmisiä niihin, joilla on lupa asua heidän vieressään ja toisiin, jotka eivät kuulu Eurooppaan.

Mikä on tällaisen jaon luonnollinen jatke? Pelottaa ajatella polttopulloja ja asemiehiä vastaanottokeskuksien lähellä.

Yritin muistella, miten kollektiivinen surutyö tapahtui meillä Suomessa koulusurmien jälkeen. Silloinhan nousivat esiin koulukiusaaminen ja mielenterveysongelmat, eikö? Tutkijat kertoivat, että tekijöitä yhdistivät huomionhakuisuus mediassa ja vihayhteisöt netissä sekä ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä, tietynlainen syrjäytyneisyys.

En muista, onko ampujien koulukokemuksia puitu julkisesti. Onko käyty läpi ne mahdolliset kipupisteet, joita ei ajoissa huomattu ja joista kasvoi suuri viha ja koston halu? Luulen, että se tapahtui minun mielessäni: kuka uskaltaisi myöntää olevansa osasyyllinen?

En edes tiedä, toimisiko tällainen avoin tilitys vai johtaisiko se uusiin tragedioihin. Onko yhteiskunnassa kollektiivista viisautta pysäyttää kiusaamiset ja katkaista vihanlietsontaa? Sen voimme nähdä reaaliajassa. Tai olla näkemättä.

Onneksi on asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka kirjoittavat lehtiin ja esiintyvät televisiossa ja radiossa. Heidän sanansa rauhoittavat ja tuovat suhteellisuudentajuiset faktat esiin. He puhuvat syrjäytymisestä, radikalisoinnin ennaltaehkäisemisestä, välittämisestä. He ovat valmiit vastaamaan kysymyksiin – kunhan joku osaa muotoilla ne. Toivottavasti heitä kuulevat ja kuuntelevat muutkin kuin ne, joille muuttuva maailma näyttäytyy haasteena ja mahdollisuutena eikä pelottavana mörkönä.

Internetissä on pätkä CNN:n ohjelmasta, jossa iranilais-amerikkalainen professori ja kirjailija Reza Aslan on kahden toimittajan haastateltavana (haastattelu tehtiin 1.10.). Kollegani yrittävät saada epätoivoisesti heille sopivia vastauksia, mutta määrätietoinen, hyvin rauhallinen professori keskittyy olennaiseen, tarkentaa kysymykset eikä lannistu toistuvista virheistä, joita toimittajat pitävät totuuksina.

Reza Aslan korostaa kerta toisensa jälkeen, ettei voi puhua islamistisista maista yleisellä tasolla pitämättä mielessä, kuinka erilaisia ne valtiot ovat. Esimerkiksi Turkissa on enemmän naisia vallassa kun USA:ssa. Indonesiassa naisilla on ihan samanlaiset oikeudet kun miehillä.

Kirjailijan mukaan pitäisi puhua ongelmista eikä uskonnoista: Al-Qaida on ongelma, ei islam. Saudi-Arabiassa naiset eivät saa ajaa autolla – se ei ole islamin ominaisuus vaan valtion. Kun kaikki puhuvat Isisin teloituksista unohdetaan, että samaan aikaan tuomituilta katkaistaan päitä Saudi-Arabiassa. Tyttöjen ympärileikkaukset eivät ole uskonnollinen vaan maantieteellinen ongelma, koska Eritreassa melkein kaikki tytöt joutuvat ympärileikattaviksi ja siellä puolet väestössä on kristittyjä, Etiopiassa yli puolet.

Joten ongelmista pitää puhua, mutta ilman yleistystä. Ihmiset ovat joko rauhaa rakastavia tai sitten julmia.

”Jos te kannatatte väkivaltaa, teidän uskontonne – on se ortodoksisuus, katolisuus tai islam – on julma. Se riippuu politiikasta ja politiikoista sekä ihmisten elämän sosiaalisista olosuhteista”, sanoi Reza Aslan.

Vielä yksi viime päivien hämmentävä piirre on ollut keskustelu siitä, ketä pitäisi tai saisi surra ja miten. Miksi Pariisin verilöyly kosketti maailmaa enemmän kuin tragedia Beirutissa? Olemmeko me vähemmän ihmisiä, jos emme osaa järkyttyä kenialaisista uhreista yhtä lailla? Vai onko niin, että jos et ole esittänyt julkisesti surua huhtikuussa, jolloin Keniassa tapahtui se hirveä joukkosurma, niin myötätunto marraskuussa on merkki kaksinaamaisuudestasi?

En ymmärrä, miksi joku alkaa seurata toisten suremista ja vielä lähtee arvostelemaan surun kohdetta ja tapaa. Se, minkä kuvan kukin käytti kertoakseen omasta välittämisestään, tai minkä linkin jakoi somessa ja mitä juttua suositteli kavereille, ei voi olla väärä. Se on vain konkreettisen ihmisen tapa toimia, ajatella, tuntea. Itse asiassa terroristit tappavat juuri siksi, että uskovat muiden olevansa väärässä tai vääränlaisia – toiminnoissa, ajattelussa tai tuntemisessa. Miksi yhtäkkiä meistä on tulossa samanlaisia?

Eikö tärkeintä ole ymmärrys maapallomme haavoittuvuudesta, ja se, miten riippuvaisia toisistamme me kaikki olemme? Suru yhdistää ja antaa mahdollisuuden löytää toisistamme tukea – Suomen, Euroopan ja maailman tasolla. Minusta meidän on kokeiltava kasvaa ihmisiksi. Haluan uskoa, että saatamme onnistua.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset