Varsovassa viime viikon lopulla järjestetty sotilasliitto Naton huippukokous oli jättimäinen mediasirkus, joka sai myös puolalaiset tiedotusvälineet jonkinlaiseen hurmostilaan.
Aivan ilman paikallisia soraääniä tapaaminen ei kuitenkaan sujunut. Varsovassa oli samaan aikaan koolla myös eurooppalaisten rauhanjärjestöjen vastatapahtuma tunnuksella ”Ei Natolle – Ei sodalle.”
Vastakonferenssin järjestäjiin kuului puolalainen Ei sodalle – kansalaisaloite, joka vastusti aikanaan jo Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin. Puola oli alusta lukien innokas sotaseikkailun tukija ja lähetti operaatioon 2 500 sotilaan joukko-osaston.
Puolaan on tarkoitus perustaa tänä vuonna puolisotilaalliset ja vapaaehtoiset aluepuolustusjoukot.
”Olemme nähneet Puolan oman militarisoinnin”
Ei sodalle – järjestön aktiivi Filip Ilkowski tulkitsee, että Puolan poliittisella johdolla on jonkinlainen pakkomielle varusteluun. Nato sijoittaa maahan uusia, pysyväksi tarkoitettuja joukkoja sekä ohjuspuolustusjärjestelmänsä keskeisen osan noin 200 kilometrin päähän Venäjän rajasta.
– Tämä tekee asevarustelun Keski- ja Itä-Euroopassa entistä näkyvämmäksi. Toisaalta olemme nähneet Puolan oman militarisoinnin. Puola kuluttaa valtavasti rahaa aseisiin ottaen huomioon sen talouden koon, Ilkowski sanoo.
Puola täyttää Naton tavoitteen, jossa puolustusmenoihin pitää uhrata kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhteellisesti vielä kovempia varustelijoita liittokunnan maista ovat vain Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kreikka ja Viro.
Lisäksi Puolaan on tarkoitus perustaa tänä vuonna puolisotilaalliset ja vapaaehtoiset aluepuolustusjoukot, jotka kytketään armeijaan. Puolustusministeriön mukaan niiden tehtävä on vahvistaa Puolan ”isänmaallisia ja kristillisiä perusteita”.
– Suurella osalla vapaaehtoisista on vaikutteita hyvin epämiellyttävistä poliittisista suunnista, kansalliskiihkosta ja äärioikeistosta, Ilkowski kuvaa.
Varsovan vaihtoehtotapahtuma järjesti viikonloppuna myös mielenosoituksen Nato-huippukokousta vastaan. Sen tunnuksena oli ”Rahat nälkäisille – ei tankkeihin”.
– Moskova on täällä jo ollut, emme halua Washingtonia. Olemme kaikkea imperialismia vastaan. Vuosien ajan Puolassa oli neuvostojoukkoja, nyt meillä on toinen isoveli.
”Varustautumisen kierre katkaistava”
Myös eurooppalaisten poliitikkojen keskuudesta on kuultu puheenvuoroja, joissa arvostellaan sotilasliitto Naton roimasti lisääntynyttä harjoittelua itäisessä Euroopassa.
Saksan sosialidemokraattinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier varoitti ennen huippukokousta sotilasliittoa sodan lietsonnasta ja ”sapelinkalistelusta” Venäjän suuntaan.
Varsovassa käynyt Saksan Vasemmistopuolueen Die Linken varapuheenjohtajan Tobias Pflügerin mielestä Steinmeierin julkitulo kumpuaa osin maan sisäisistä asetelmista.
Die Linke on arvostellut Naton toimintaa Itä-Euroopassa ja saanut näin tukea myös vanhemman polven demareilta.
– On tietysti hienoa, että hän sanoo näin, mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Saksan armeija osallistuu Naton kaikkiin harjoituksiin, sillä on jopa avainrooli niissä. Hauskaa on se, että he puhuvat yhtä ja tekevät toista, tyypillistä demaripolitiikkaa, Pflüger naurahtaa.
Saksa on lisäksi yksi niin sanotuista kehysvaltioista, kun uusia joukkoja tuodaan Itämeren alueelle. Maa on luvannut toimia Liettuan kummivaltiona asiassa.
Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin uutta vuoropuhelua idän ja lännen välillä.
– Venäjän vastaus on valitettavasti selkeä. Naton lisääntyvät joukot tarkoittavat lisää joukkoja Venäjän puolelta ja kierre on valmis. Se pitää katkaista.
”Ruotsalaiset haluavat vakautta”
Paikalla Varsovan vaihtoehtohuippukokouksessa oli myös suomalaisia ja ruotsalaisia rauhanaktivisteja.
Thor Björk Ruotsin Maan Ystävistä sanoo, että Ruotsissa turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kiristynyt voimakkaasti parin viime vuoden aikana.
Siksi hänestä oli yllätys, että Nato-jäsenyyden vastustajien määrä kasvoi voimakkaasti juuri ennen Varsovan huippukokousta. Svenska Dagbladerin teettämän gallupin mukaan ruotsalaisista 49 prosenttia on jäsenyyttä vastaan ja vain 33 prosenttia sen kannalla. Vielä viime syksynä kannattajia oli hiukan vastustajia enemmän.
– Meillä on ollut sukellusvenekohua ja lisäksi on toisteltu Krimiä, Venäjää ja Putinia suurina uhkina. Ehkä sekin on vaikuttanut niin, että ihmiset haluavat tilanteen pysyvän vakaana.
Vaikka Nato-vastaisuus on Ruotsissa laajaa, on maan hallitus solminut kahdenvälisen puolustusalan sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.
– Se on Ruotsin integroimista tietynlaiseen sotilaalliseen maailmanjärjestykseen.
Björkin mukaan nyt olisi tärkeää, että rauhanjärjestöt Suomessa ja Ruotsissa muotoilisivat yhteistä politiikkaa.
”Niinistön aloitetta tarvitaan”
Paikalla Varsovassa oli myös Rauhanpuolustajien pääsihteeri Teemu Matinpuro.
Hän muistuttaa, että joukkojen määrät, jota on liikuteltu nyt Naton harjoituksissa, ovat suurempia kuin koskaan sitten kylmän sodan. Esimerkiksi Puolan maaperällä pidettyyn Anaconda – harjoitukseen osallistui kaikkiaan 31 000 sotilasta.
– Minusta tämä on väärä signaali Itä-Euroopalle ja Venäjälle. Siinä vaiheessa, kun pitäisi aloittaa neuvottelut ja dialogi, näyttää siltä, että se on vaihdettu sapelinkalisteluun.
Matinpuro näkee, että nyt tarvittaisiin sellaisia avauksia, joita esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on tehnyt. Niinistö esitti presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailun yhteydessä, että minkään maan sotilaskoneet eivät enää jatkossa lentäisi tunnistamattomana Itämerellä.
– Nyt odotetaan vain tämän konkretisoitumista.