KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Nyt puhuu 70-luvun koululainen

Pirjo Hämäläisen mielessä pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua.

Pirjo Hämäläisen mielessä pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua. Kuva: All Over Press / Ian Beames

Kansan Uutiset
30.7.2016 12.00
Fediverse-instanssi:

Lähestyvän syksyn ensimmäisiä merkkejä ovat keltaiset pietaryrtit, päivänkakkaroiden vaatimattomat siskopuolet.

Päivänkakkaroista nypitään valkeita laitakukkia ja arvuutellaan, rakastaako hän vai eikö rakasta, mutta pietaryrteistä laidat puuttuvat ja mykeröt näyttävät pompannapeilta.

Arkisuudessaan pietaryrtit henkivät kuitenkin kuolemaa, sillä niitä on käytetty palsamoinneissa ja maahanpanijaisissa. Kasvien väkevä rohtomainen tuoksu karkotti arkun ympäriltä kalmanlemut ja metallinhohtoiset iljetykset, raatokärpäset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Rehtorimme opetti meille historiaa, mutta Venäjän vallankumouksen hän olisi riemurinnoin ohittanut.

Matoihinkin pietaryrtit tepsivät, kuten todistavat nimet matoryytti ja madonsiemenkukka. Kansanomaisia nimiä ovat niin ikään nurkkafaari, tunkiofaari, nurkkajumala, puskuruoho, pietarinkukka ja knappikukka.

Omassa mielessäni pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua, mutta nykyisin vaaran huomaa nopeammin mainoksista. Koulu alkaa, osta reppu, lenkkarit, huppari, kypärä, kännykkä, iPad, kuulokkeet, kickbike, polkupyörä ja lumilauta.

Entisenä koululaisena on ollut kiinnostava seurata, mitä Sofi Oksanen ja muut jälkiviisaat ovat opetuksestamme sanoneet. Toisin kuin kuvittelimme, oppikoulussa tahdin määräsikin Neuvostoliitto eikä sapekas ja räjähdysherkkä rehtorimme, jolle kokoomus oli vasemmistolaista roskasakkia.

Syyskuussa sata vuotta täyttävä Roald Dahl hahmotteli rehtoristamme osuvan luonnekuvan. Miss Trunchbull on Matildassa raivoisa mastodontti ja raaka Tyrannosaurus rex (tai paremminkin Tyrannosaura regina), joka viskelee koulutyttöjä leteistä ja kylvää ympärilleen sanatonta kauhua.

Rehtorimme opetti meille historiaa, mutta Venäjän vallankumouksen hän olisi riemurinnoin ohittanut.

Etovasta aiheesta rehtori selvisi toistelemalla mukamas-sanaa. Leninin vallankumous mukamas voitti, Lenin halusi mukamas rauhaa, Leniniin osui mukamas luoti, Lenin mukamas palsamoitiin ja pantiin mukamas mausoleumiin näytille.

Vaarallisinta suomettumista edusti Olavi Pesosen laulukirja, jonka 12. painokseen lisättiin jo vuonna 1952 Finlandia, Isänmaan virsi, Tähtilippu, Riemussa taivaan, Neuvostoliiton hymni ja Volgan lautturit.

Saksa-riippuvainen Suomi halusi olla nyt puolueeton, joten laulukirjassa otettiin huomioon sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto, sekä ”neekerien hengellinen laulu” että ”venäläinen kansansävelmä”.

En muista, lauloimmeko koskaan Tähtilippua, mutta Riemussa taivaan oli taatusti boikotissa, sillä rehtorimme lempiaiheisiin kuului Ranska, jonka kunnian ja geenikannan mustat siirtolaiset olivat turmelleet.

Neuvostoliiton hymnistä puhkesi joka tapauksessa pienimuotoinen kahakka. Valitkaapa sieltä kirjasta nyt mukava kappale, musiikinopettajamme pahaa aavistamatta kannusti, jolloin me ilkikuriset tytöt ehdotimme suuren naapurimme kansallislaulua.

Opettaja kalpeni, tarrasi pianoon kuin pelastuslauttaan ja huusi vapisevalla ja silti kaikuvalla äänellä: Ei ikinä! Ja käytöksenalennus sille, joka näin raakaan pilantekoon tässä koulussa vielä ryhtyy.

Ylioppilaiksi pääsimme samaisena vuonna 1972, jolloin Rauha S. Virtanen julkaisi nuortenkirjansa Lintu pulpetissa.

Me ylioppilastytöt marssimme sotilaallisessa muodostelmassa Kymenlukon suojeluskuntatalon eteen ja laskimme ruusumme Vapaudenpatsaalle, valkoisten voittajien muistomerkille, josta alkaa Kouvolaa halkova pääakseli.

”Uhrimieli, sankaruus, isänmaamme voimakkuus”, muistomerkissä julistettaan. Väite on hienoista liioittelua, sillä paikalliset valkoiset selvisivät sisällissodan keväästä ilman henkilövahinkoja.

Yksi rinnakkaisluokan tytöistä kieltäytyi valkolakista ja sitä myöten myös Vapaudenpatsaan seremonioista, mutta minä olin vasemmistolaisesta herätyksestä huolimatta niin lapsellinen, etten ruusu-uhrin luonnetta täysin ymmärtänyt.

Poliittisessa sivistyksessäni oli pahoja aukkoja, vaikka me koulun harvalukuiset vasemmistolaiset tunsimme toisemme, pa

rjasimme välitunneilla opettajiksi naamioituneita natseja ja ihastelimme, kun Atu Toivonen, alemman luokan kapinallinen, piirimme keskellä intoili.

Oma Miss Trunchbullimme ei voinut sanavalmista Atua tietenkään sietää, joten Atu savustettiin ulos koulusta ja hänen keissinsä päätyi Lintu pulpetissa -kirjaan.

Tytöt pitivät pulpeteissaan meikkejä, poikien kuvia ja kirjeitä, mutta harvemmin lintuja. Rauha S. Virtaselle lintu olikin vapauden symboli:

”Koululainen on vanki. Lintu, joka tukahduttavilla tunneilla laulaa hänen pulpetissaan, on unelma, toive, mielikuvitus. Tämä lintu on laulanut pulpetissa niin kauan kuin koululaitos on ollut olemassa ja tulee laulamaankin niin kauan kuin koulu saa oppilaan tuntemaan itsensä vangiksi.”

Helsingin yliopistossa nuoriso sauhusi vapaudesta ja tasa-arvosta ja hallinnonuudistuksessa miesprofessorit ja naissiivoojat ymmärrettiin yhtä tärkeiksi.

Mies ja ääni -periaatteessa ei nähty kuitenkaan kielellistä ongelmaa, sillä 70-luvulla naista kutsuttiin luontevasti tiedemieheksi, virkamieheksi, lautamieheksi ja tässä tapauksessa siis pelkäksi mieheksi.

Koulussa opettajat olivat laitaoikeistolaisia ja yliopistossa professorit niin taantumuksellisia, että opiskelijat suunnittelivat marxilaista varjo-opetusta karkottaakseen päästään näiden räikeät neuvostovastaiset valheet.

Historioitsijat Osmo Jussila ja Matti Klinge ruotivat luennoissaan idänsuhteita ja mursivat luutuneita käsityksiä, mutta molemmat puolustivat keisarillista Venäjää ja leimautuivat monarkisteiksi. Jussila kiisti sortokaudet ja Klinge helsinkiläisten kärsimykset: jos kasakat viuhuttivat ruoskiaan talvisaikaan, väkijoukon päällä oli aina paksusti vaatetta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset