KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Nyt puhuu 70-luvun koululainen

Pirjo Hämäläisen mielessä pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua.

Pirjo Hämäläisen mielessä pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua. Kuva: All Over Press / Ian Beames

Kansan Uutiset
30.7.2016 12.00

Lähestyvän syksyn ensimmäisiä merkkejä ovat keltaiset pietaryrtit, päivänkakkaroiden vaatimattomat siskopuolet.

Päivänkakkaroista nypitään valkeita laitakukkia ja arvuutellaan, rakastaako hän vai eikö rakasta, mutta pietaryrteistä laidat puuttuvat ja mykeröt näyttävät pompannapeilta.

Arkisuudessaan pietaryrtit henkivät kuitenkin kuolemaa, sillä niitä on käytetty palsamoinneissa ja maahanpanijaisissa. Kasvien väkevä rohtomainen tuoksu karkotti arkun ympäriltä kalmanlemut ja metallinhohtoiset iljetykset, raatokärpäset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Rehtorimme opetti meille historiaa, mutta Venäjän vallankumouksen hän olisi riemurinnoin ohittanut.

Matoihinkin pietaryrtit tepsivät, kuten todistavat nimet matoryytti ja madonsiemenkukka. Kansanomaisia nimiä ovat niin ikään nurkkafaari, tunkiofaari, nurkkajumala, puskuruoho, pietarinkukka ja knappikukka.

Omassa mielessäni pietaryrtit ovat ennakoineet aina koulunalkua, mutta nykyisin vaaran huomaa nopeammin mainoksista. Koulu alkaa, osta reppu, lenkkarit, huppari, kypärä, kännykkä, iPad, kuulokkeet, kickbike, polkupyörä ja lumilauta.

Entisenä koululaisena on ollut kiinnostava seurata, mitä Sofi Oksanen ja muut jälkiviisaat ovat opetuksestamme sanoneet. Toisin kuin kuvittelimme, oppikoulussa tahdin määräsikin Neuvostoliitto eikä sapekas ja räjähdysherkkä rehtorimme, jolle kokoomus oli vasemmistolaista roskasakkia.

Syyskuussa sata vuotta täyttävä Roald Dahl hahmotteli rehtoristamme osuvan luonnekuvan. Miss Trunchbull on Matildassa raivoisa mastodontti ja raaka Tyrannosaurus rex (tai paremminkin Tyrannosaura regina), joka viskelee koulutyttöjä leteistä ja kylvää ympärilleen sanatonta kauhua.

Rehtorimme opetti meille historiaa, mutta Venäjän vallankumouksen hän olisi riemurinnoin ohittanut.

Etovasta aiheesta rehtori selvisi toistelemalla mukamas-sanaa. Leninin vallankumous mukamas voitti, Lenin halusi mukamas rauhaa, Leniniin osui mukamas luoti, Lenin mukamas palsamoitiin ja pantiin mukamas mausoleumiin näytille.

Vaarallisinta suomettumista edusti Olavi Pesosen laulukirja, jonka 12. painokseen lisättiin jo vuonna 1952 Finlandia, Isänmaan virsi, Tähtilippu, Riemussa taivaan, Neuvostoliiton hymni ja Volgan lautturit.

Saksa-riippuvainen Suomi halusi olla nyt puolueeton, joten laulukirjassa otettiin huomioon sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto, sekä ”neekerien hengellinen laulu” että ”venäläinen kansansävelmä”.

En muista, lauloimmeko koskaan Tähtilippua, mutta Riemussa taivaan oli taatusti boikotissa, sillä rehtorimme lempiaiheisiin kuului Ranska, jonka kunnian ja geenikannan mustat siirtolaiset olivat turmelleet.

Neuvostoliiton hymnistä puhkesi joka tapauksessa pienimuotoinen kahakka. Valitkaapa sieltä kirjasta nyt mukava kappale, musiikinopettajamme pahaa aavistamatta kannusti, jolloin me ilkikuriset tytöt ehdotimme suuren naapurimme kansallislaulua.

Opettaja kalpeni, tarrasi pianoon kuin pelastuslauttaan ja huusi vapisevalla ja silti kaikuvalla äänellä: Ei ikinä! Ja käytöksenalennus sille, joka näin raakaan pilantekoon tässä koulussa vielä ryhtyy.

Ylioppilaiksi pääsimme samaisena vuonna 1972, jolloin Rauha S. Virtanen julkaisi nuortenkirjansa Lintu pulpetissa.

Me ylioppilastytöt marssimme sotilaallisessa muodostelmassa Kymenlukon suojeluskuntatalon eteen ja laskimme ruusumme Vapaudenpatsaalle, valkoisten voittajien muistomerkille, josta alkaa Kouvolaa halkova pääakseli.

”Uhrimieli, sankaruus, isänmaamme voimakkuus”, muistomerkissä julistettaan. Väite on hienoista liioittelua, sillä paikalliset valkoiset selvisivät sisällissodan keväästä ilman henkilövahinkoja.

Yksi rinnakkaisluokan tytöistä kieltäytyi valkolakista ja sitä myöten myös Vapaudenpatsaan seremonioista, mutta minä olin vasemmistolaisesta herätyksestä huolimatta niin lapsellinen, etten ruusu-uhrin luonnetta täysin ymmärtänyt.

Poliittisessa sivistyksessäni oli pahoja aukkoja, vaikka me koulun harvalukuiset vasemmistolaiset tunsimme toisemme, pa

rjasimme välitunneilla opettajiksi naamioituneita natseja ja ihastelimme, kun Atu Toivonen, alemman luokan kapinallinen, piirimme keskellä intoili.

Oma Miss Trunchbullimme ei voinut sanavalmista Atua tietenkään sietää, joten Atu savustettiin ulos koulusta ja hänen keissinsä päätyi Lintu pulpetissa -kirjaan.

Tytöt pitivät pulpeteissaan meikkejä, poikien kuvia ja kirjeitä, mutta harvemmin lintuja. Rauha S. Virtaselle lintu olikin vapauden symboli:

”Koululainen on vanki. Lintu, joka tukahduttavilla tunneilla laulaa hänen pulpetissaan, on unelma, toive, mielikuvitus. Tämä lintu on laulanut pulpetissa niin kauan kuin koululaitos on ollut olemassa ja tulee laulamaankin niin kauan kuin koulu saa oppilaan tuntemaan itsensä vangiksi.”

Helsingin yliopistossa nuoriso sauhusi vapaudesta ja tasa-arvosta ja hallinnonuudistuksessa miesprofessorit ja naissiivoojat ymmärrettiin yhtä tärkeiksi.

Mies ja ääni -periaatteessa ei nähty kuitenkaan kielellistä ongelmaa, sillä 70-luvulla naista kutsuttiin luontevasti tiedemieheksi, virkamieheksi, lautamieheksi ja tässä tapauksessa siis pelkäksi mieheksi.

Koulussa opettajat olivat laitaoikeistolaisia ja yliopistossa professorit niin taantumuksellisia, että opiskelijat suunnittelivat marxilaista varjo-opetusta karkottaakseen päästään näiden räikeät neuvostovastaiset valheet.

Historioitsijat Osmo Jussila ja Matti Klinge ruotivat luennoissaan idänsuhteita ja mursivat luutuneita käsityksiä, mutta molemmat puolustivat keisarillista Venäjää ja leimautuivat monarkisteiksi. Jussila kiisti sortokaudet ja Klinge helsinkiläisten kärsimykset: jos kasakat viuhuttivat ruoskiaan talvisaikaan, väkijoukon päällä oli aina paksusti vaatetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään