Työeläkeyhtiöiden hallinnoimaa varallisuutta oli sen alkuunpanijoiden suunnitelmissa tarkoitus käyttää sitten, kun sen kartuttajat (nykyiset työeläkeläiset) tarvitsevat sitä omaksi vanhuuden turvakseen. Järjestelmä luotiin alun perin siten joustavaksi, että välillä sitä kartutetaan, mutta sitä voidaan myös purkaa tarpeen ja olojen niin vaatiessa.
Työeläkeyhtiöiden ja -laitosten hallitsemiin eläkevaroihin kohdistuu nykyään suurta mielenkiintoa monelta taholta. Tätä nyt yli 180 miljardin pottia ja sen tuottoa on huudeltu avuksi muun muassa investointeihin ja kasvu- ja työllisyyspaketteihin maamme taloudellisin tilanteen kohentamiseksi. Suomalaisen eläkepolitiikan kuumin kysymys tänään onkin, miten työntekijöiltä ja työnantajilta vuosien saatossa kertyneitä työeläkevaroja käytetään ja hallinnoidaan.
Taitetun indeksin seurauksena eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Vuosina 1995–2014 palkkatason nousu oli 88 prosenttia ja työeläkkeiden 46 prosenttia. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 prosenttia palkoista, niin vuonna 2014 se oli reaalisesti enää 47 prosenttia.
Indeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta.
Taitetun indeksin haitallisin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen eläketulotasoa ja saattaa eläkkeen ostovoimaltaan pienimmilleen henkilön vanhuusiässä eli juuri silloin, kun hän tarvitsee eniten sairaan- ja terveydenhoidon palveluja, materiaalisia ja henkisiä palveluja, lääkkeitä ja lääkehoitoa, joihin tarvitaan rahaa. Taitetun indeksin seurauksena keskimääräinen eläke laskee ikäryhmä kerrallaan eli ihminen köyhtyy lisää vanhetessaan.
Indeksin palauttamisella palkkatuloindeksiksi eläkeläisten ostovoima lisääntyy ja sillä on myös kansantaloutta elvyttävä vaikutus kotimarkkinakysynnän lisääntymisen muodossa. Valtion ja kuntien verotulot kasvavat, ja eläkkeensaajien asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät.
Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana eläkerahastoihin kartutetut varat ovat yli viisinkertaistuneet. Siellä on varoja 183 miljardia euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti ja seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot. Eläkerahastojen tuototkin ovat olleet vuositasolla yli 10 miljardia. Palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta. Muutos ei myöskään pienennä eläkerahastoja. Lisääntyvät eläkemaksut voidaan kustantaa eläkerahastojen sijoitustuotoista, eikä niihin tarvita verovaroja. Rahastojen tuottoja olisikin käytettävä siihen, mihin ne on alun perin tarkoitettu eli eläkkeisiin.
Turun Konkarit vaatii, että eläkkeensaajiin sovellettavasta niin sanotusta taitetusta indeksistä luovutaan ja että eduskunta hyväksyy kansalaiskeräyksellä (entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen alulle paneman) kansanedustuslaitoksen hyväksyttäväksi saatetun eläkelain muutosesityksen.
Tauno Hovirinta
Turun Konkarit
uutiskirje 
