KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Kun isoisä Suomeen ui

Pirjo Hämäläinen
29.1.2017 15.00

Kuulin joskus kesällä tarinan, jota olen sittemmin miltei päivittäin ajatellut. Sinänsä tavallisessa tarinassa olivat aineksina etelähämäläinen työmies, sisällissota, pakomatka Pietariin, sekasortoiset olot Pietarissa ja vihdoin kotiinpaluu.

Omista sanoistaan liikuttunut kertoja, työmiehen pojanpoika, ei tapahtumia kovin tarkkaan tuntenut, mutta hän ymmärsi, että jokainen tarina vaatii huippukohtansa, komean lopetuksen.

Kotiinpaluusta oli tehtävä äärimmäisen vaikea ja vaarallinen, joten Pietarin ja Suomen väliin ilmestyi äkkiä järvi, josta työmies ui viimeisillä voimillaan ylitse. Niin, kai se oli Saimaa, kertoja hiukan arastellen lisäsi, mutta karkotti pian epäilykset ja totesi napakasti: Kyllä, Saimaa se oli.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kansallisessa mytologiassa Rajajoki paisui hyrskyäväksi kohtalonvirraksi.

Mutta kuinka mielikuva Saimaasta on voinut kertojan aatoksiin iskostua? Onko hän matkustanut Pietariin junalla ja ihastellut radanvarren laajoja järvimaisemia?

Tämä ei ole mahdollista, sillä Helsinki–Pietari-rata kulkee pitkin kuivaa ja karua maata ja junaan eksynyt turisti alkaa hiljakseen epäillä, että topeliaaniset legendat Suomen tuhansista tai peräti kymmenistä tuhansista järvistä ovat pelkkää puuta ja heinää.

Hetkeä ennen Vainikkalan raja-asemaa pilkahtaa näkyviin pari lampea ja niitä seuraa välittömästi radan ensimmäinen järvi, Telkjärvi, jonka lahti jatkuu Hounijokena kohti Venäjää.

Tämän rajajoen linjauksesta on kai aikoinaan paljonkin kiistelty, sillä raja halkoo kiihkeänä siksakkina kapeaa uomaa.

Kun tullaan Venäjän puolelle, Buslovskajan eli Loukon jälkeen häämöttää radalle vielä Houninjärvi, mutta Lužaika, entinen Nurmi, on jo vedetön, vaikka juuri sieltä tulivat nurmikset, nuorisoluistimet, joissa terät kiinnitettiin hankalasti monoihin.

Viipurissa vettä riittää, mutta se on merta eikä sitä oteta nyt huomioon. Kannaksella, Suomenlahden ja Laatokan välissä, junamatkustajan silmään ei vesistöjä kuitenkaan siinnä.

Matkustin kerran Leningradiin ryhmässä, jonka opas oli venäjän kielessä tuuliajolla ja maantiedossa hakoteillä. Karjalan kangas, hän lakkaamatta hoki, mutta mäntykangastahan Kannaksen maisema armeliaasti ajatellen on.

Kuivaa, kuivaa ja yhtäkkiä, aivan viimeisillä minuuteilla, kun matkalaiset keräilevät jo kamppeitaan, radan vasemmalla puolella vilahtavat Suzdalinjärvet!

Täällä Pietarin porteilla ei uskoisi Suzdalinjärviä kohtaavansa, mutta selityksenä ovat maaorjat, jotka kreivi Pjotr Šuvalov Suzdalista, Moskovan takaa, inkeriläisille tiluksilleen kuljetti. Maaorjien asuinpaikkaa alettiin sanoa Suzdalinkyläksi ja läheisiä lampia Suzdalinjärviksi.

Kreivillinen sukunimi elää yhä Šuvalovossa, josta Suomen ensimmäinen tietosanakirja kertoo näin: ”Šuvalovo, rautatieasema (III l.) Viipurin-Pietarin radan Venäjän-puolisella osalla, Pargalan ja Oserkin asemain välillä; 118 km Viipurista, 11 km Pietarista.”

Pargala tunnetaan nykyisin Pargolovona ja Oserki Ozerkina, ”Pikkujärvinä”. Ozerki on myös sinisen metrolinjan asema, josta on enää hujaus Parnasin pääteasemalle. Nimi tarkoittaa Parnassosta, mutta ei Kreikan vuorta, vaan Katariina Suuren tilaamaa runokukkulaa.

Beloostrovissa, Valkeasaaressa, Pietarin juna ylittää myyttisen Rajajoen, vaikka harva matkustaja parin sekunnin tapahtumaa edes huomaa.

Rajajoen kylä eli Perä-Kuokkala on jo kadonnut, mutta itsenäistymisen jälkeen sen asemasta tuli kansainvälinen turistikohde, jonka jugendtornit ja jugendkaaret huokuivat modernia tyylikkyyttä.

Asemaa tärkeämpi nähtävyys oli kuitenkin rautatiesilta ja varsinkin sillan takana vaaniva punainen hämärä: Rajajoki oli lännen ja idän, hyvän ja pahan, Suomen ja Venäjän ikuinen raja.

Mikael Agricola kuoli Kuolemajärvellä ja raja kulki yhtä loogisesti Rajajoessa, mutta kun suomalaiset vannoivat talvisodan alla, miten tuumaakaan isäimme maasta ei anneta pois, rajalla oli ikää vasta 75 vuotta.

Alkuaan Suomen suuriruhtinaskunnan ja Pietarin kuvernementin raja kulki Inkerinmaan sisuksissa, mutta vuonna 1842 suuriruhtinaskunnasta lohkaistiin Kankaankylä, nykyinen Aleksandrovskaja, ja vuonna 1864 Sestroretskin asetehtaan iso alue.

Raja siirtyi tuolloin viinimarjoilta tuoksuvaan Siestarjokeen, joka alkaa Pohjois-Inkerin Lempaalasta, Larin Parasken mailta, ja laskee nyt Suomenlahteen Sestroretskin kaupungissa pitkin Vodoslivnoin kanavaa – kansan suussa Šiputškaa.

Tarinan isoisä kroolasi Saimaan yli, mutta oikeasti esteenä oli vain Rajajoki (entinen Siestarjoki, nykyinen Sestroretsk), jolla on sata ilmettä ja oikkua.

Vaikka joki virtaa pääsääntöisesti pohjoisesta etelään, se kiertelee, kaartelee, lorisee, solisee, tyyntyy suvannoksi, laajenee tulvajärveksi, kutistuu lasku-uomaksi. Joki on matala ja monin paikoin myös kapea: Beloostrovin eli Valkeasaaren kohdalla vastarannalle voi melkein harpata.

Kansallisessa mytologiassa Rajajoki paisui hyrskyäväksi kohtalonvirraksi ja työmiehen pojanpoika näki joen jo Saimaana, joka oli hänelle tuttu risteilyistä, kylpylöistä, norpista ja Nestori Miikkulaisesta.

Ja Saimaasta on tehty myös isoisän tilanteeseen sopivia lauluja: ”Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu, Saimaan rannalla ruikuttaa. Ei ole ruuhta rannalla, joka minun kultani kannattaa.”

Myyttien todellisuudessa Rajajoki oli turhan vaatimaton ja samaa voi sanoa – juhlavuoden alkukuohuissa – myös joulukuun kuudennesta. Suomi itsenäistyi puolivahingossa, joten tapahtumaa piti suurennella ja keksiä jostakin sota, jolla urhoollinen kansakunta itsensä vapaaksi riuhtaisi.

Ratkaisuja keksittiin kaksittain: sisällissota ja talvisota. Niillä molemmilla on täytetty itsenäisyyssodan tyhjänä ammottavaa aukkoa.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Vasemmistoliiton Mai Kivelä, Vihreiden Inka Hopsu ja SDP:n Tytti Tuppurainen esittelivät kolmen eduskuntaryhmän Palestiina-vetoomusta.

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

Lukuisat Suomeenkin kytköksissä olevat yritykset mahdollistavat Gazassa käynnissä olevan kansanmurhan.

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
02

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään