KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Lukujen valta

Kansan Uutiset
26.3.2017 15.00

Noin kaksi viikkoa sitten EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ilmoitti Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat. Luonnollisesti palkansaajapuoli tulistui Mattilan ulostulosta ja EK:ta syytettiin epäluottamuksen kylvämisestä työmarkkinoille.

Myös pääministeri Juha Sipilä ihmetteli Mattilan puheita. Hän totesi yleisen palkkatason olevan nyt suotuisampi kuin vuonna 2015, koska Suomessa on onnistuttu kilpailukykysopimuksen avulla pitämään kiinni tiukasta palkkamaltista.

Mattilan ulostulossa kiinnostavaa oli ripustautuminen lukuun, jota käytettiin useasti vuonna 2015 perustelemaan kilpailukykysopimuksen tarpeellisuutta. Luku on tuolloin Suomen Pankin virkamiesten tekemä arvio Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarpeesta. Tarkkaan ottaen luku ei sano, että Suomessa palkat sinällään olisivat 10–15 prosenttia liian korkeat, vaan että ne ovat sitä suhteutettuna Suomen ja sen kilpailijamaiden tuottavuuteen sekä kilpailijamaiden palkkatasoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esitettyihin lukuihin tulee aina suhtautua kriittisesti ja niiden taustaoletusten perään kannattaa kysellä.

Pohtimatta sitä, miksi Mattila käytti edelleen kyseistä lukua ja tulkitsi sitä varsin suoraviivaisesti, tapaus osoittaa, että tietyt – yleensä talouteen liittyvät – luvut, voivat määrittää voimakkaasti sekä yhteiskunnallisen keskustelun että yhteiskuntapolitiikan suuntaa.

Kyseinen Suomen Pankin tuottama luku vaikuttaa Suomen lähivuosien palkkakehitykseen, sillä ilman sitä kilpailukykysopimusta ei välttämättä koskaan olisi solmittu. Toimihan luku sopimusta sorvattaessa kaikkien neuvotteluosapuolten hyväksymänä lähtökohtana.

Jos Suomen Pankin arvio kilpailukyvyn parantamistarpeesta olisi yksiselitteinen fakta, luku voitaisiin ymmärtää poliittisesti neutraalina ja vallasta puhdistettuna poliittisen ohjauksen apuvälineenä. Kuten Suomen Pankin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden vuonna 2015 käymä tiivis keskustelu hyvin osoitti, näin ei kuitenkaan ole.

Erilaisilla oletuksilla esimerkiksi talouden rakennemuutoksesta tai riittävästä vaihtotaseen ylijäämän tasosta arvio kustannuskilpailukyvyn parantamistarpeesta muuttuu. Samoilla tieteellisillä menetelmillä ja indikaattoreilla voidaan päätyä arvioon, jonka mukaan vuonna 2015 kilpailukykyä olisi pitänyt parantaa 2–7 prosenttia, 5–10 prosenttia tai jopa 15–20 prosenttia. Taustaoletukset ratkaisevat.

Tällaisessa tilanteessa yhden luvun valikoituminen viralliseksi totuudeksi ja yhteiskuntapolitiikan perustaksi tekee luvusta välttämättä poliittisen ja antaa kyseisen luvun esittäjälle yhteiskunnallista valtaa. Vaikka virkamiehet tämän yleensä pyrkivätkin kiistämään, yhteiskunnassamme lukujen valta on todellinen ilmiö.

Kustannuskilpailukyvyn parantamistarpeen lisäksi viime vuosina vastaavaa valtaa on sisältynyt esimerkiksi valtiovarainministeriön kestävyysvajearvioon, jolla oli suuri vaikutus edellisten eduskuntavaalien alla käytyyn keskusteluun julkisen talouden tilasta. Koska kestävyysvajeen arvioinnissa taustaoletuksilla on erittäin suuri vaikutus lopputulokseen, kestävyysvajearviota voidaan pitää vieläkin poliittisempana lukuna.

Yleensä luvut vaikuttavat politiikkaan julkisen keskustelun kautta. Jos esimerkiksi äänestäjien enemmistö uskoo, että kestävyysvaje on useita miljardeja, ilman lupauksia julkisen talouden kiristämisestä puolueiden vaalimenestys kärsii. Kilpailukykysopimuksen syntyminen on puolestaan paljon todennäköisempää silloin, jos kansalaiset hyväksyvät julkisessa keskustelussa usein esitetyn virkamiesarvion yli kymmenen prosentin kilpailukyvyn parannustarpeesta.

Lukujen kautta yhteiskunnallista tyytymättömyyttä voidaan hillitä. Toisia yhteiskuntapoliittisia vaatimuksia voidaan leimata lukujen avulla vastuuttomiksi toisia taas vastuullisiksi.

Lukujen valta voi olla myös suorempaa esimerkiksi silloin, kun tietyt luvut sisällytetään lakeihin ja sopimuksiin. Hyvä esimerkki ovat Euroopan Unionin vakaus- ja kasvusopimuksen taloudelliset kriteerit.

Eurokriisin aikana kriteereitä tiukennettiin siten, ettei jäsenmaan rakenteellinen eli suhdannevaihtelusta puhdistettu alijäämä saa ylittää keskipitkällä aikavälillä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Ensinnäkin voidaan kysyä, miksi juuri tämä luku on valittu kriittiseksi rajaksi.

Toiseksi, koska suhdannevaihteluista puhdistaminen ei ole yksiselitteistä ja riippuu jälleen paljon tehtävistä taustaoletuksista, tämänkin luvun esittäjä käyttää välttämättä yhteiskunnallista valtaa. Käytännössä käy niin, että julkisen talouden liikkumatila, jonka vaaleilla valitut kansanedustajat ja jäsenmaan hallitus saavat annettuna, riippuu virkamiesten tietyistä luvuista tekemistä arvioista.

Silloin, kun luvut kulkeutuvat lakeihin asti, ne vaikuttavat varmimmin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvässä maakuntien rahoituslaissa on kirjaus, jonka mukaan valtio huomioi maakuntien valtion rahoitusta tarkistaessaan toteutuneet kustannukset siihen määrään asti, että maakuntien ”käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä.”

Käytännössä tämä varsin neutraalilta kuulostava kirjaus luo maakuntien rahoitukseen leikkurin, jolla hallituksen kaavailemat miljardisäästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarkoitus toteuttaa.

Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esitettyihin lukuihin tulee aina suhtautua kriittisesti ja niiden taustaoletusten perään kannattaa kysellä. Tällä tavalla luvut eivät saa päätöksenteossa suurempaa roolia, kuin niille vahvan demokratian kannalta on suotavaa antaa. Samalla varmistumme siitä, ettei poliittista päätösvaltaa ajaudu esimerkiksi virkamiehille, jotka usein kiistävät sitä edes haluavansa.

Lukujen vallan kaventaminen on meidän kaikkien tehtävä.

Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti, joka on kiinnostunut hyvinvoinnin ja talouden välisestä suhteesta, järjestöjen taloudellisesta merkityksestä sekä poliittisesta taloudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään