Hallitus hyväksyi torstaina Suomen merellisen talousvyöhykkeen käyttämisen Itämeren kaasuputken Nord Streamin kulkureittinä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan päätös perustuu laajoihin selvityksiin, joissa otettiin huomioon hank´keen vaikutukset mm. ympäristöön, kansalliseen turvallisuuteen, meriturvallisuuteen sekä talouteen.
Päätökseen sisältyy mm. haittojen minimointiin ja informaation kulkuun liittyviä ehtoja.
Hallituksen päätös on välittömästi toimeenpanokelpoinen huolimatta mahdollisista muutoksenhakuvaatimuksista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Kaasuputkihankkeen toteuttamista koskeva vesilain mukainen lupa on vielä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen takana. Sen on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteen tietämissä. Ensi viikolla käynnistyy 30 päivän mittainen kuulutusmenettely, jonka aikana hankkeeseen voi tehdä huomautuksia.
Pekkarisen mukaan hallituksen periaatelupa talousalueen käyttämisestä ei ennakoi ympäristölupaviranomaisen päätöstä eikä muutenkaan vaikuta harkintaan.
Venäläis-saksalais-hollantilaisen Nord Stream AG:n on tarkoitus laskea meren pohjaan kaksi kaasuputkea, jotka kulkevat 1 200 kilometriä Pietarin–Viipurin alueelta Itämeren vastarannalle Saksan Greifswaldiin.
Putken linjaus kulkee 373 kilometriä Suomen talousvyöhykkeellä. Talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, jossa kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen mukaan vallitsee vapaa oikeus merenkulkuun ja mm. laskea mereen putkia ja kaapeleita.
Pekkarinen korosti kaasuputkihankkeen olevan tärkeä osa eurooppalaista energiajärjestelmää ja sen toimivuutta.
Lupa myös Ruotsilta
Myös Ruotsin hallitus päätti torstaina hyväksyä kaasuputken laskemisen maan merelliselle talousvyöhykkeelle.
Ympäristöministeri Andreas Carlgren korosti Dagens Nyheterin mukaan kaasuputkilinjauksen kulkevan Ruotsin talousvyöhykkeellä, mutta kansainvälisellä merialueella, johon rantavaltiolla ei ole monopolia.
– Mikään vakavasti otettava Ruotsin hallitus ei rikkoisi kansainvälistä oikeuta sanomalle ei kaasuputkelle, Carlgren totesi Dagens Nyheterin mukaan.
Ruotsin oppositio arvosteli ankarasti hallituksen kaasuputkipäätöstä. Sosialidemokaattien puheenjohtaja Mona Sahlin, vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly ja ympäristöpuolueen puhemies Peter Eriksson totesivat kaasuputken aiheuttavan vakavan uhkan meriympäristölle ja antavan Venäjälle painostuskeinon EU:hun nähden.
Kolme oppositiojohtajaa korostivat myös kaasuputken turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.
Nord Stream AG tarvitsee kaasuputkihankkeen toteuttamiseen viiden valtion suostumuksen talousalueen käytölle. Tanska on jo aiemmin ahtanut suostumuksensa. Jäljellä ovat vielä Venäjän federaation ja Saksan luvat, jotka lienevät pelkkiä muodollisuuksia.
lehti 