KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Lapset vieraannuttajina

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017.

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017. Kuva: Galleria Heino

Otso Kantokorpi
7.5.2017 15.00

Yhteiskunnallisia teemoja on taiteessa usein lähestytty kiertämän kautta. On allegorioita, on metaforia, on faabeleita, joista kuuluisimpina varmaankin Aisopoksen sadut, joissa ihmiselämää koskevat moraaliopetukset on naamioitu viehättäviksi eläinsaduiksi.

Myös lapset ovat usein saaneet toimia välikappaleina, kun aikuiset käsittelevät oman maailmansa kipeitä ongelmia, esimerkiksi erilaisten asioiden syntyjä ja säännönmukaisuuksia.

Useampi sukupolvi suomalaisia koululaisia on lukenut William Goldingin (1911–1993) romaanin Kärpästen herra (1954, suom. 1960). Vertauskuvallinen romaani kertoo joukosta koulupoikia, jotka hajoavat valtataistelun jälkeen kahdeksi heimoksi ja muuttuvat osin villi-ihmisiksi jouduttuaan autiolle saarelle lentokoneonnettomuuden jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike.

Goldingin romaani on ollut jopa niin vaikutusvaltainen, että sitä on käytetty johtamispsykologian opetusmateriaalina. Kouluissa äidinkielen opetus on muuttanut pakkoluettavien kirjojen jälkeen muotoaan, mutta Kärpästen herraa käytetään draamaopetuksen pohjatekstinä edelleenkin.

Kuvataiteissa lapset ovat perinteinen aihe. Usein kyse on hellyttävästä ja herttaisesta aiheesta, jonka ympärille on järjestetty näyttelyitä ja kirjoitettu kirjoja: esimerkiksi Sirpa Westerholmin toimittama Lapsi Suomen taiteessa (WSOY 1998) ja Satu Itkosen kirjoittama Sydänääniä – äiti ja lapsi suomalaisessa taiteessa (Kirjapaja 2003).

Usein kyse on myös perinteisiä arvoja ja sukupuolirooleja uusintavasta diskurssista, jonka ravistelukin olisi varmaan paikallaan. Minäkin sain näitä asioita pohtiessani välittömästi idean näyttelystä, jossa käsiteltäisiinkin isää ja lasta suomalaisessa nykytaiteessa. Ja toisenkin: sateenkaariperheet ja lapset.

Isyyttä miettiessäni muistin myös sen, miten kansakoulun Henkisissä kilpailuissa lausuin Uuno Kailaan (1901–1933) runon Sanat ja ihmettelin sitä, että ”äiti maistuu suukkoselle”, mutta isässä pitäisi muka olla jotain pelottavaa:

Isäkin on hyvä sana,

mutta siihen kertyy joskus ukkosta

ja silloin on paras

livahtaa oven taakse piiloon.

Taiteen vastaanottaminen on yksilöllinen kokemus. Syntyvät nopeat assosiaatiot ovat usein ennustamattomia ja aina yksilöllisiä reaktioita, joita kanssaihmiset eivät välttämättä kykene edes kunnolla ymmärtämään. Kaikki vaikutuksen tuottanut aiempi taide – oli se sitten kuvataidetta, kirjallisuutta tai elokuvaa – ja oma henkilöhistoria vilahtelevat mielessä hieman hallitsemattomasti. Yksi assosiaatio johtaa toiseen ja jossain vaiheessa sitä alkaa hiljalleen eritellä vähän analyyttisemminkin omaa kokemustaan, mutta silloin on jo tietyllä tavalla nopeiden ensiajatustensa vanki.

Käyntini Galleria Heinon tuoreimmassa näyttelyssä – Erno Enkenbergin Meistä luvattiin pitää huolta (21.5. saakka) – oli tässä suhteessa häkellyttävä. Vähän aikaa teoksia katsottuani mieleeni tulvahti Jarmo Mäkilän seitsemän vuoden takainen omaelämäkerrallinen ja lähinnä poikien maailmaa käsittelevä näyttely Suden hetki samassa galleriassa. Omille assosiaatioilleen ei kukaan mahda mitään.

Seuraava askelkin oli täsmälleen sama kuin seitsemän vuotta aiemmin. Muistin taas välittömästi Rob Reinerin mainion elokuvan Stand by Me (1986), omituisen kasvutarinan, jossa neljä poikaa lähtee etsimään metsästä ruumista. Assosiaatioissa kyse lienee tunnelmasta, jonka valtaan jouduin. Sekä Mäkilän että Enkenbergin maailmat ovat jotenkin vinksahtaneita, lievästi surreaalisia, ja niillä on selvästikin yhteyksiä painajaisunten teemoihin.

Kuvataide jaetaan usein esittävään ja ei-esittävään. Enkenbergin näyttely on ikään kuin esittävää – ja varsin tarkkaakin sellaista – taidetta, mutta se ei esitä mitään olemassa olevaa. Se esittää jotain, jonka voimme vain kuvitella: maailmaa, josta aikuiset ovat kadonneet. Sen lapset ovat vähän kuin Goldingin lapset: he ovat jääneet keskenään ilman auktoriteetteja ja ohjausta. Lapset joutuvat kuin keksimään uudestaan yhteiskunnan ja sen instituutiot perinteineen tullakseen keskenään toimeen.

Toisin kuin Golding, Enkenberg ei päädy utopian vastakohtaan dystopiaan, epätoivottavaan yhteiskuntaan ja sellaisen kuvaamiseen. Mutta ei hän mitään auvoakaan kuvaa. Tummasävyiset maalaukset vaikuttavat inhimillisesti katsoen vierailta ja sellaisina vähän värisyttäviltä.

Pohtiessani syytä tähän ajauduin taas assosiaatioihini ja lukemiini kirjoihin. Esimerkiksi Bertolt Brechtiin ja vieraannuttamisen käsitteeseen, metodiin, jonka avulla katsoja tunteellisesti eläytyvän vastaanottajana olemisen sijaan kykenisi herättämään itsessään kriittisyyttä. Enkenbergin maalaukset ovat nimittäin sellaisia, että niiden maailmaan on tavallaan helppo samastua, koska ainakin minulle ne ovat tavallaan tuttua unimaailmaa. Mutta jokin niissä kuitenkin mättää.

Syy on Enkenbergin kiinnostava tekniikka, joka tekee maalauksista lopultakin juuri vieraannuttavia. Hän tekee ensin paperista elokuvalavasteen kaltaisen pienoismallin, valokuvaa sen ja ryhtyy sitten maalaamaan valokuvaa. Prosessi on tietyllä tavalla näkyvissä, vaikkakin oudosti sekoittuneena illuusion tuottavan realistissävyisen maalauksen kanssa. Eiköhän tämä ole juuri vieraannuttamista?

Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike, jota ryydittävät satunnaiset ja hallitsemattomat assosiaatiot. Tällaista voisi nimittää hedelmälliseksi taidekokemukseksi.

Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään