KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Lapset vieraannuttajina

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017.

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017. Kuva: Galleria Heino

Otso Kantokorpi
7.5.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Yhteiskunnallisia teemoja on taiteessa usein lähestytty kiertämän kautta. On allegorioita, on metaforia, on faabeleita, joista kuuluisimpina varmaankin Aisopoksen sadut, joissa ihmiselämää koskevat moraaliopetukset on naamioitu viehättäviksi eläinsaduiksi.

Myös lapset ovat usein saaneet toimia välikappaleina, kun aikuiset käsittelevät oman maailmansa kipeitä ongelmia, esimerkiksi erilaisten asioiden syntyjä ja säännönmukaisuuksia.

Useampi sukupolvi suomalaisia koululaisia on lukenut William Goldingin (1911–1993) romaanin Kärpästen herra (1954, suom. 1960). Vertauskuvallinen romaani kertoo joukosta koulupoikia, jotka hajoavat valtataistelun jälkeen kahdeksi heimoksi ja muuttuvat osin villi-ihmisiksi jouduttuaan autiolle saarelle lentokoneonnettomuuden jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike.

Goldingin romaani on ollut jopa niin vaikutusvaltainen, että sitä on käytetty johtamispsykologian opetusmateriaalina. Kouluissa äidinkielen opetus on muuttanut pakkoluettavien kirjojen jälkeen muotoaan, mutta Kärpästen herraa käytetään draamaopetuksen pohjatekstinä edelleenkin.

Kuvataiteissa lapset ovat perinteinen aihe. Usein kyse on hellyttävästä ja herttaisesta aiheesta, jonka ympärille on järjestetty näyttelyitä ja kirjoitettu kirjoja: esimerkiksi Sirpa Westerholmin toimittama Lapsi Suomen taiteessa (WSOY 1998) ja Satu Itkosen kirjoittama Sydänääniä – äiti ja lapsi suomalaisessa taiteessa (Kirjapaja 2003).

Usein kyse on myös perinteisiä arvoja ja sukupuolirooleja uusintavasta diskurssista, jonka ravistelukin olisi varmaan paikallaan. Minäkin sain näitä asioita pohtiessani välittömästi idean näyttelystä, jossa käsiteltäisiinkin isää ja lasta suomalaisessa nykytaiteessa. Ja toisenkin: sateenkaariperheet ja lapset.

Isyyttä miettiessäni muistin myös sen, miten kansakoulun Henkisissä kilpailuissa lausuin Uuno Kailaan (1901–1933) runon Sanat ja ihmettelin sitä, että ”äiti maistuu suukkoselle”, mutta isässä pitäisi muka olla jotain pelottavaa:

Isäkin on hyvä sana,

mutta siihen kertyy joskus ukkosta

ja silloin on paras

livahtaa oven taakse piiloon.

Taiteen vastaanottaminen on yksilöllinen kokemus. Syntyvät nopeat assosiaatiot ovat usein ennustamattomia ja aina yksilöllisiä reaktioita, joita kanssaihmiset eivät välttämättä kykene edes kunnolla ymmärtämään. Kaikki vaikutuksen tuottanut aiempi taide – oli se sitten kuvataidetta, kirjallisuutta tai elokuvaa – ja oma henkilöhistoria vilahtelevat mielessä hieman hallitsemattomasti. Yksi assosiaatio johtaa toiseen ja jossain vaiheessa sitä alkaa hiljalleen eritellä vähän analyyttisemminkin omaa kokemustaan, mutta silloin on jo tietyllä tavalla nopeiden ensiajatustensa vanki.

Käyntini Galleria Heinon tuoreimmassa näyttelyssä – Erno Enkenbergin Meistä luvattiin pitää huolta (21.5. saakka) – oli tässä suhteessa häkellyttävä. Vähän aikaa teoksia katsottuani mieleeni tulvahti Jarmo Mäkilän seitsemän vuoden takainen omaelämäkerrallinen ja lähinnä poikien maailmaa käsittelevä näyttely Suden hetki samassa galleriassa. Omille assosiaatioilleen ei kukaan mahda mitään.

Seuraava askelkin oli täsmälleen sama kuin seitsemän vuotta aiemmin. Muistin taas välittömästi Rob Reinerin mainion elokuvan Stand by Me (1986), omituisen kasvutarinan, jossa neljä poikaa lähtee etsimään metsästä ruumista. Assosiaatioissa kyse lienee tunnelmasta, jonka valtaan jouduin. Sekä Mäkilän että Enkenbergin maailmat ovat jotenkin vinksahtaneita, lievästi surreaalisia, ja niillä on selvästikin yhteyksiä painajaisunten teemoihin.

Kuvataide jaetaan usein esittävään ja ei-esittävään. Enkenbergin näyttely on ikään kuin esittävää – ja varsin tarkkaakin sellaista – taidetta, mutta se ei esitä mitään olemassa olevaa. Se esittää jotain, jonka voimme vain kuvitella: maailmaa, josta aikuiset ovat kadonneet. Sen lapset ovat vähän kuin Goldingin lapset: he ovat jääneet keskenään ilman auktoriteetteja ja ohjausta. Lapset joutuvat kuin keksimään uudestaan yhteiskunnan ja sen instituutiot perinteineen tullakseen keskenään toimeen.

Toisin kuin Golding, Enkenberg ei päädy utopian vastakohtaan dystopiaan, epätoivottavaan yhteiskuntaan ja sellaisen kuvaamiseen. Mutta ei hän mitään auvoakaan kuvaa. Tummasävyiset maalaukset vaikuttavat inhimillisesti katsoen vierailta ja sellaisina vähän värisyttäviltä.

Pohtiessani syytä tähän ajauduin taas assosiaatioihini ja lukemiini kirjoihin. Esimerkiksi Bertolt Brechtiin ja vieraannuttamisen käsitteeseen, metodiin, jonka avulla katsoja tunteellisesti eläytyvän vastaanottajana olemisen sijaan kykenisi herättämään itsessään kriittisyyttä. Enkenbergin maalaukset ovat nimittäin sellaisia, että niiden maailmaan on tavallaan helppo samastua, koska ainakin minulle ne ovat tavallaan tuttua unimaailmaa. Mutta jokin niissä kuitenkin mättää.

Syy on Enkenbergin kiinnostava tekniikka, joka tekee maalauksista lopultakin juuri vieraannuttavia. Hän tekee ensin paperista elokuvalavasteen kaltaisen pienoismallin, valokuvaa sen ja ryhtyy sitten maalaamaan valokuvaa. Prosessi on tietyllä tavalla näkyvissä, vaikkakin oudosti sekoittuneena illuusion tuottavan realistissävyisen maalauksen kanssa. Eiköhän tämä ole juuri vieraannuttamista?

Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike, jota ryydittävät satunnaiset ja hallitsemattomat assosiaatiot. Tällaista voisi nimittää hedelmälliseksi taidekokemukseksi.

Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset