KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Lapset vieraannuttajina

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017.

Erno Enkenberg: Conservation of an Altarpiece, 2017. Kuva: Galleria Heino

Otso Kantokorpi
7.5.2017 15.00

Yhteiskunnallisia teemoja on taiteessa usein lähestytty kiertämän kautta. On allegorioita, on metaforia, on faabeleita, joista kuuluisimpina varmaankin Aisopoksen sadut, joissa ihmiselämää koskevat moraaliopetukset on naamioitu viehättäviksi eläinsaduiksi.

Myös lapset ovat usein saaneet toimia välikappaleina, kun aikuiset käsittelevät oman maailmansa kipeitä ongelmia, esimerkiksi erilaisten asioiden syntyjä ja säännönmukaisuuksia.

Useampi sukupolvi suomalaisia koululaisia on lukenut William Goldingin (1911–1993) romaanin Kärpästen herra (1954, suom. 1960). Vertauskuvallinen romaani kertoo joukosta koulupoikia, jotka hajoavat valtataistelun jälkeen kahdeksi heimoksi ja muuttuvat osin villi-ihmisiksi jouduttuaan autiolle saarelle lentokoneonnettomuuden jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike.

Goldingin romaani on ollut jopa niin vaikutusvaltainen, että sitä on käytetty johtamispsykologian opetusmateriaalina. Kouluissa äidinkielen opetus on muuttanut pakkoluettavien kirjojen jälkeen muotoaan, mutta Kärpästen herraa käytetään draamaopetuksen pohjatekstinä edelleenkin.

Kuvataiteissa lapset ovat perinteinen aihe. Usein kyse on hellyttävästä ja herttaisesta aiheesta, jonka ympärille on järjestetty näyttelyitä ja kirjoitettu kirjoja: esimerkiksi Sirpa Westerholmin toimittama Lapsi Suomen taiteessa (WSOY 1998) ja Satu Itkosen kirjoittama Sydänääniä – äiti ja lapsi suomalaisessa taiteessa (Kirjapaja 2003).

Usein kyse on myös perinteisiä arvoja ja sukupuolirooleja uusintavasta diskurssista, jonka ravistelukin olisi varmaan paikallaan. Minäkin sain näitä asioita pohtiessani välittömästi idean näyttelystä, jossa käsiteltäisiinkin isää ja lasta suomalaisessa nykytaiteessa. Ja toisenkin: sateenkaariperheet ja lapset.

Isyyttä miettiessäni muistin myös sen, miten kansakoulun Henkisissä kilpailuissa lausuin Uuno Kailaan (1901–1933) runon Sanat ja ihmettelin sitä, että ”äiti maistuu suukkoselle”, mutta isässä pitäisi muka olla jotain pelottavaa:

Isäkin on hyvä sana,

mutta siihen kertyy joskus ukkosta

ja silloin on paras

livahtaa oven taakse piiloon.

Taiteen vastaanottaminen on yksilöllinen kokemus. Syntyvät nopeat assosiaatiot ovat usein ennustamattomia ja aina yksilöllisiä reaktioita, joita kanssaihmiset eivät välttämättä kykene edes kunnolla ymmärtämään. Kaikki vaikutuksen tuottanut aiempi taide – oli se sitten kuvataidetta, kirjallisuutta tai elokuvaa – ja oma henkilöhistoria vilahtelevat mielessä hieman hallitsemattomasti. Yksi assosiaatio johtaa toiseen ja jossain vaiheessa sitä alkaa hiljalleen eritellä vähän analyyttisemminkin omaa kokemustaan, mutta silloin on jo tietyllä tavalla nopeiden ensiajatustensa vanki.

Käyntini Galleria Heinon tuoreimmassa näyttelyssä – Erno Enkenbergin Meistä luvattiin pitää huolta (21.5. saakka) – oli tässä suhteessa häkellyttävä. Vähän aikaa teoksia katsottuani mieleeni tulvahti Jarmo Mäkilän seitsemän vuoden takainen omaelämäkerrallinen ja lähinnä poikien maailmaa käsittelevä näyttely Suden hetki samassa galleriassa. Omille assosiaatioilleen ei kukaan mahda mitään.

Seuraava askelkin oli täsmälleen sama kuin seitsemän vuotta aiemmin. Muistin taas välittömästi Rob Reinerin mainion elokuvan Stand by Me (1986), omituisen kasvutarinan, jossa neljä poikaa lähtee etsimään metsästä ruumista. Assosiaatioissa kyse lienee tunnelmasta, jonka valtaan jouduin. Sekä Mäkilän että Enkenbergin maailmat ovat jotenkin vinksahtaneita, lievästi surreaalisia, ja niillä on selvästikin yhteyksiä painajaisunten teemoihin.

Kuvataide jaetaan usein esittävään ja ei-esittävään. Enkenbergin näyttely on ikään kuin esittävää – ja varsin tarkkaakin sellaista – taidetta, mutta se ei esitä mitään olemassa olevaa. Se esittää jotain, jonka voimme vain kuvitella: maailmaa, josta aikuiset ovat kadonneet. Sen lapset ovat vähän kuin Goldingin lapset: he ovat jääneet keskenään ilman auktoriteetteja ja ohjausta. Lapset joutuvat kuin keksimään uudestaan yhteiskunnan ja sen instituutiot perinteineen tullakseen keskenään toimeen.

Toisin kuin Golding, Enkenberg ei päädy utopian vastakohtaan dystopiaan, epätoivottavaan yhteiskuntaan ja sellaisen kuvaamiseen. Mutta ei hän mitään auvoakaan kuvaa. Tummasävyiset maalaukset vaikuttavat inhimillisesti katsoen vierailta ja sellaisina vähän värisyttäviltä.

Pohtiessani syytä tähän ajauduin taas assosiaatioihini ja lukemiini kirjoihin. Esimerkiksi Bertolt Brechtiin ja vieraannuttamisen käsitteeseen, metodiin, jonka avulla katsoja tunteellisesti eläytyvän vastaanottajana olemisen sijaan kykenisi herättämään itsessään kriittisyyttä. Enkenbergin maalaukset ovat nimittäin sellaisia, että niiden maailmaan on tavallaan helppo samastua, koska ainakin minulle ne ovat tavallaan tuttua unimaailmaa. Mutta jokin niissä kuitenkin mättää.

Syy on Enkenbergin kiinnostava tekniikka, joka tekee maalauksista lopultakin juuri vieraannuttavia. Hän tekee ensin paperista elokuvalavasteen kaltaisen pienoismallin, valokuvaa sen ja ryhtyy sitten maalaamaan valokuvaa. Prosessi on tietyllä tavalla näkyvissä, vaikkakin oudosti sekoittuneena illuusion tuottavan realistissävyisen maalauksen kanssa. Eiköhän tämä ole juuri vieraannuttamista?

Katsojan kannalta syntyy kiinnostava keitos: samastumisen ja vieraantumisen välinen heiluriliike, jota ryydittävät satunnaiset ja hallitsemattomat assosiaatiot. Tällaista voisi nimittää hedelmälliseksi taidekokemukseksi.

Kirjoittaja on lähinnä kuvataiteen alueella työskentelevä kulttuurialan prekaari, jonka eduskunta määritteli vastoin hänen tahtoaan yrittäjäksi 1.1.2016 alkaen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään