KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kiinan vaikutusvalta kasvaa arktisilla alueilla

Toisaalta Kiina korostaa arktisten maiden oikeutta hallita pohjoisia alueitaan, mutta toisaalta sen mielestä Arktiksen kansainvälisten vesien hyödyntämiseen on oltava oikeus myös muilla.

Toisaalta Kiina korostaa arktisten maiden oikeutta hallita pohjoisia alueitaan, mutta toisaalta sen mielestä Arktiksen kansainvälisten vesien hyödyntämiseen on oltava oikeus myös muilla. Kuva: Lehtikuva/Ho

Liisa Kauppila
27.5.2017 16.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Suomi aloitti kaksivuotisen puheenjohtajakautensa Arktisessa neuvostossa 11. toukokuuta. Kahdeksan arktisen maan muodostamalla keskustelufoorumilla ei ole lainsäädännöllistä tai turvallisuuspoliittista valtaa, mutta neuvoston puheenjohtajuuden myötä Suomi johtaa keskustelua, joka samaan aikaan sekä heijastelee että muovaa koko kansainvälisen järjestelmän dynamiikkaa.

Arktisen neuvoston täysvaltaisia jäseniä ovat Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Lisäksi kaksitoista ei-arktista maata toimii neuvoston tarkkailijajäseninä, näiden joukossa Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Itä-Aasian talousmahdit saavuttivat halutun tarkkailija-aseman vuonna 2013, jonka jälkeen maiden arktinen toiminta on lisääntynyt merkittävästi. Suomen puheenjohtajakauden alkua värittävätkin sekä neuvoston jäsenmaiden Venäjän ja Yhdysvaltojen väliset kasvavat jännitteet että Kiinan kasvava suurvalta-asema, jonka vaikutukset muokkaavat yhä enenevissä määrin Arktiksen taloudellista ja poliittista järjestystä.

Kiinan arktista strategiaa vasta työstetään maan hallinnossa.

Krimin sodan jälkeiset talouspakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän arktisten alueiden talouskehitykseen. Amerikkalaisyritykset ovat vetäytyneet pakotteiden takia arktisista öljynporaus- ja maakaasuntuotantohankkeista. Toisaalta pakotteet ovat myös hidastaneet länsimaisen ympäristöystävällisemmän teknologian ja osaamisen virtaamista Venäjälle. Näistä taloudellisista muutoksista huolimatta poliittinen yhteistyö Arktisessa neuvostossa on toiminut poikkeuksellisen hyvin. Tutkijoiden mukaan muun muassa neuvoston sisäinen henkilödynamiikka on selittänyt yhteistyön saumatonta jatkumista. Epävarmuus kuitenkin lisääntyy Trumpin ja Putinin ottaessa mittaa toisistaan.

Neuvoston jäsenmaiden välisiä jännitteitä keskeisempi muutosvoima on Kiinan nousu yhdeksi Arktiksen tärkeimmistä toimijoista. Kiinan arktista strategiaa vasta työstetään maan hallinnossa, mutta sen pohjoisen politiikan keskeisiksi periaatteiksi on virallisesti nostettu ilmastonmuutoksen ymmärtäminen, Arktiksen kestävä talouskehitys ja sekä arktisten että ei-arktisten maiden ja kansojen oikeuksien turvaaminen.

Talouskehityksen tavoite kytkee Kiinan ja Venäjän strategiset intressit yhteen. Arktisesta energiasta saatavien vientitulojen lisäksi Venäjän hallitus on kiinnostunut kehittämään pohjoisia alueitaan maan alueellisen eriarvoisuuden vähentämisen toivossa. Pääasiassa Venäjän pohjoisten aluevesien läpi kulkevan Koillisväylän kriittisen infrastruktuurin – satama-alueiden, lentokenttien ja kommunikaatio- ja satelliittiyhteyksien – rakentaminen on myös perinteisen turvallisuuspolitiikan strateginen painopistealue.

Ukrainan kriisin jälkeisessä ilmapiirissä kiinalaispääoma on ollut venäläisille tervetullutta ja mahdollistanut pohjoisen kehityksen jatkuvuuden. Kiinalle yhteistyö takaa edullisia energiavirtoja; lisäksi arktinen maakaasu nähdään vihreämpänä vaihtoehtona kivihiilen saastuttamassa maassa.

Arktisten ja ei-arktisten maiden ja kansojen oikeuksien kunnioittamisen periaatteet ovat herättäneet spekulaatioita Kiinan arktisten visioiden luonteesta. Kiina on niin kutsutun puuttumattomuuspolitiikkansa mukaisesti korostanut arktisten maiden oikeutta hallita pohjoisia alueitaan ja vakuuttanut sitoutumistaan Arktiksen vakauden turvaamiseen. Kiinalla ei myöskään ole aluevaatimuksia Arktiksella.

Toisaalta Kiina on painottanut Arktiksen kansainvälisten vesien olevan ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, jonka resurssien hyödyntämiseen myös ei-arktisilla kansoilla on oltava oikeus. Kiina on muun muassa osallistunut aktiivisesti keskusteluun pohjoisen kalastusoikeuksista, jotka aiheuttavat poliittista päänvaivaa kunkin maan oikeusoppineiden tulkitessa kansainvälisten vesien rajoja eri tavoin.

Kiinalaistutkijat ovat myös toistuvasti kyseenalaistaneet Arktisen neuvoston mielekkyyden pohjoisen merkittävimpänä kansainvälisenä foorumina, sillä arktisilla alueilla kulminoituva ilmastonmuutos koskettaa kahdeksan arktisen maan lisäksi yhtä lailla koko maailmaa. Maan sisäisen keskustelun kärki on selkeä: Kiinan tulisi saavuttaa kasvavaa painoarvoaan vastaava asema myös Arktiksen hallinnossa. Virallisesti Kiina pyrkii ”ylläpitämään ja kehittämään alueen hallintoa”.

Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana Suomen linjauksiin ja yleiseen mielipiteeseen pyritään vaikuttamaan monelta suunnalta, kuten Kiina presidentin ”setä Xin” huhtikuinen yllätysvierailu osoitti. Mahdollisuus avautuu toki myös toisin päin: puheenjohtajuus tarjoaa ainutkertaista kansainvälistä näkyvyyttä suomalaisille tärkeiden tavoitteiden ajamiseen.

Kirjoittaja valmistelee aiheesta väitöskirjaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa.

Otsikkoa on muutettu 29.5. klo 11.37. Aiempi otsikko oli ”Kiinan vaikutusvalta kasvaa Arktisessa neuvostossa”.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset