Muuttuuko vasemmiston tehtävä ”uudistamisen” jälkeen joksikin muuksi kuin sata vuotta sitten, jolloin se syntyi?
Tampereella aloitettiin tiistai-iltana uudenlaisen vasemmistolaisen ajattelun ja toimintamallien kartoitus Tampereen yhteiskunnallisen opiston (TYO) käynnistäessä toimintansa.
Hankkeen koordinaattori Veijo Laitisen mukaan opiston tavoitteena on muodostua Tampereelle pysyväksi yhteiskunnallisen oppimisen ja keskustelun instituutioksi.
S-ryhmän työntekijöistä neljä viidestä on osa-aikaisia.
Avajaisiksi pohdittiin miten maailmaa on muutettava. Ajatuksia herättelivät Siikaranta-opiston opettaja Juhani Lohikoski, dosentti Mikko Lahtinen, PAM:n aluepäällikkö Niina Koivuniemi, Hämeen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Emilia Lehtomäki ja teatteri-ilmaisun opettaja Virpi Koskela.
Uudenlaisen
keskustelun avaus
Keskustelun vetäjän, tutkija Jukka Peltokosken mukaan yhteiskunnallinen opisto voi auttaa avaamaan uudenlaista vasemmistolaista keskustelua.
– Tämä on prosessi ja projekti, tutkimushankkeen tapahtumaketju, jossa kysytään, mitä yhteiskuntakriittisyys tänä päivänä on ja mitä vasemmistolla tarkoitetaan.
Sairaanhoitaja Emilia Lehtomäki katsoi voivansa vaikuttaa asioiden ja maailman muuttamiseen monilla eri tasoilla.
– Tärkeitä ovat niin parlamentaariset muodot kuin kansalaisyhteiskunnan kaduilla vaikuttamisen muodot, adressit, sekä ay-liikkeen kautta työpaikoilla vaikuttaminen.
Dosentti Mikko Lahtinen kysyi, mikä se maailma on, jota muutetaan. Rajoittuuko se pelkästään suomalaiseen yhteiskuntaan ja valtioon?
– Miten suomalaisen yhteiskunnan muutos kytkeytyy muun maailman muutokseen ja etenkin maailmanlaajuisen kapitalistisen talouden muutoksiin. Mikä tässä nykyisessä järjestelmässä mättää, mikä maailmassa on vialla?
– Vaikka nykyinen maailma koettaisiinkin tympeänä ja ikävänä, ei sitä välttämättä olla valmiita muuttamaan. Onko muutettava tulonjakoa, verotusta, parannettava sosiaaliturvaa. Pitäisikö kenties pyrkiä luokattomaan yhteiskuntaan? Miten vasemmisto kykenee luomaan vaikuttavia totuuksia, joilla on ihmisten keskuudessa suostuttelevaa voimaa?
Niina Koivuniemen mielestä ei saa olla iloisesti pihalla. Maailman muuttamisesta on puhuttava avoimesti ja muutettavaa riittää. Esimerkiksi PAM:n 220 000 jäsenestä peräti 80 prosenttia on naisia ja alan pienimmät palkat ovat tuhat euroa kuukaudessa. S-ryhmän työntekijöistä neljä viidestä on osa-aikaisia.
– Siivoojien ansiokehitysohjelma lähtee siitä, että siivoojien seitsemän euron tuntipalkkaa korotetaan yhdeksään euroon. Tämä koskee 50 000 ihmistä. Meidän jäsenistömme ansiot menevät enimmäkseen ruokaan ja asumiseen, joten he eivät ole mitään massakuluttajia.
Juhani Lohikoski huomautti maailman muuttuvan, olemme itse sitä muuttamassa tai emme.
– Kannattaa kysyä, miten ja miksi lait ja elinolot ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana. Varsinkin nuoremmilta saattaa unohtua, että muutokset ovat olleet suurten liikehdintöjen ja taistelujen takana. Ne eivät ole ylhäältä meille vapaaehtoisesti annettuja.
– Oikeudet voidaan viedä, ellei niitä puolusteta. Aina on kysyttävä, millä muskeleilla muutokset on saatu aikaan? Taustalla on oltava pätevä ohjelma ja teoria.
Yli kymmenen vuotta ongelmanuorten parissa työskennellyt teatteri-ilmaisun opettaja Virpi Koskela korosti, että on opittava katsomaan itseään peilistä, mikäli aikoo parantaa henkistä hyvinvointiaan.
– Elintasoa on laskettava, kaikessa on huomioitava ekologiset lähtökohdat, koulujen opetussuunnitelmat on laitettava tyystin uusiksi. Maailmaan on saatava globaali hallitus.
Yleisökommenttina todettiin vasemmiston ja ay-liikkeen suhteen olevan ongelmallinen. Ay-liike on sitoutunut jatkuvan kasvun ideologiaan eikä niinkään punavihreyteen.
Italialaisen sanonnan mukaa, kun yksi lehmä paskantaa, sata varpusta syö. Sama ei päde rikkaiden rikastumiseen.
50 prosenttia päästöistä tulee siitä, että asuu Suomessa, teki itse millaisia kulutus- ja liikkumisvalintoja tahansa.
Tampereen yhteiskunnallisen opiston seuraava tilaisuus Työväen Museo Werstaalla on 8. joulukuuta. Aiheena työn ja elämän epävarmuus.
Lisätietoja hankkeesta osoitteesta: www.opiperusasiat.fi
Lukuja
Suurin ikäluokka on 1948 syntyneet, 83 350 henkilöä.
Naisia on Suomessa 103 000 enemmän kuin miehiä.
65 vuotta täyttäneitä on enemmän kuin alle 15-vuotiaita.
Alle 15-vuotiaita on 891 200, yli 65-vuotiaita 892 100.
Työttömiä on 266 000, tukitoimenpiteillä ”aktivoituja” 79 000.
Kun määräaikais-, vuokra- ja osa-aikatyötä tekevät lasketaan yhteen työttömien kanssa, heikentyneissä työsuhteissa joustaa 865 000 henkilöä 2,6 miljoonan työvoimasta.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset palkansaajat ansaitsevat keskimäärin 2 940 euroa kuukaudessa.
Köyhyysrajan alapuolella, eli alle 1080 euron nettotulolla kuukaudessa elää 700 000 suomalaista.
4,2 miljoonasta äänioikeutetusta keskimäärin 2,6 miljoonaa äänestää.
Kunnallisvaaleissa 2008 Vasemmistoliitto sai 833 valtuutettua ja 224 170 ääntä. Joka 25:s VL:n äänestäjä on puolueen jäsen. (KU)