KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Äijänkynttilöitä

Näkymä Sanna Korteniemen Naarmankaira -näyttelystä Galleria Sculptorista.

Näkymä Sanna Korteniemen Naarmankaira -näyttelystä Galleria Sculptorista. Kuva: Titus Verhe

Otso Kantokorpi
6.8.2017 15.00

Ensin tunnustus. Sain 1970-luvun lopulla panssarintuhoojan koulutuksen Oulussa. Kävimme ampumassa kovilla Lapissa, Sarriojärvellä. Kerran osallistuin harjoitukseen, jossa oli neuvostoliittolaisia kenraaleita vieraina. Olin kevytsinkopartion ampuja, ja tehtäväni oli tuhota kukkulan alla oleva pahvinen panssarivaunu. Sain sitä varten kaksi ontelokranaattia. Päätin, että osun maaliin ensimmäisellä ja sitten ammun huvikseni toisella kranaatilla panssarivaunun vieressä olevan ison männyn paskaksi. Vaan enpä osunut vaunuun kummallakaan. Syyksi selvisi myöhemmin se, että singossani oli virheellisesti harjoituskranaatin seula. Ontelokranaatille olisi pitänyt olla ihan omanlainen. Komppanianpäällikkö sanoi minulle ennen harjoitusta: ”Kantokorpi, tämä tulee olemaan yksi koko elämänne tärkeimmistä hetkistä.” Syy oli varmaankin neuvostokenraalien läsnäolo.

Näin jälkikäteen tärkeintä tuntuu olevan se, että en osunut. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olisin silkasta huvista tappanut elinvoimaisen männyn.

Nyt kun asiaa muistelen ja ajattelen, niin onhan se aika järkyttävää, että nuori mies haluaa tuhota puun vailla mitään erityistä syytä. Sitä se aseiden tuottama voiman illuusio kai tuottaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Silkka nimeäminen ja sen historian osoittaminen on jo poliittinen teko.

Toinenkin tunnustus. Olen ollut partiolainen. Ensimmäinen Lapin-matkani oli kansainvälinen suurleiri Kiilopäällä. En muista siitä oikeastaan mitään muuta kuin sopulit: silloin oli kova sopulivuosi. Niitä pystyi poimimaan kuin sieniä. Laitoin yhden sopulin salaa kaverini lenkkarin sisään, kun hän vielä nukkui. Toivoin kai että sopuli olisi purrut häntä.

Sittemmin olen käynyt pari kertaa Jerisjärvellä viettämässä viikon loman lomamökissä ja kerran Äkäslompolossa dokaamassa ystäväni mökillä. Näillä reissuilla opin ns. ”ihailemaan Lapin luontoa”. Tekemään sitä samaa, mitä iso osa suomalaisista kliseisesti tekee. Ajaudun heti miettimään sitä, miten Lappi on meille etelän ihmisille lähinnä vain maisema tai sitten kulissi, johon heijastetaan omia eksistentiaalisia tuntoja. Vaikkapa yksinäisyyden hienoina pidettyjä puolia.

Tässä koko Lappi-historiani. En ole koskaan pysähtynyt miettimään Lapin historiaa enkä ole harrastanut kovinkaan voimakasta itsereflektiota Lappi-suhteeni kanssa.

Olen ollut koko aikuisikäni poliittisesti melko valveutunut ja olen yrittänyt hankkia tietoja maailmalla tehdyistä vääryyksistä – muun muassa kolonisaation tuottamista ongelmista. Lappi ei jostain syystä ole kuulunut näihin alueisiin, vaikka kaikki syyt puoltaisivatkin sitä. Tiedän Länsi-Saharan kolonisaatiohistoriasta ja vapaustaisteluista paljon enemmän kuin Lapista. Oikein harrastinkin joskus tiedon keräämistä Polisariosta, joka taisteli ja taistelee edelleenkin Marokon miehitysmahtia vastaan.

Suhteeni Lappiin on kuitenkin 2000-luvulla muuttunut. Ansio tästä kuuluu pelkästään taiteelle. Olen usein miettinyt sitä, voiko taiteella muka oikeasti muuttaa maailmaa. Nyt alan jo olla vakuuttunut myönteisestä vastauksesta. Taiteella voi muuttaa pysyvästi asenteita, ja maailmaa ei taatusti muuteta paremmaksi ilman asenteiden muutoksia.

Lappiin liittyvissä asenteissani minulla on ollut oppaanani erityisesti valokuvataiteilija Marja Helander ja aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterror (ks. Kansan Uutiset 6.12.2014). Nyt joukkoon liittyy kolmas: kuvanveistäjä Sanna Korteniemi (s. 1986).

Juuri Korteniemen tuorein näyttely Naarmankaira (Galleria Sculptor, Helsinki, 13.8. saakka) laukaisi armeijamuistoni ja samalla tuntemani häpeän. Sarriojärvi tuli välittömästi mieleeni Korteniemen tiedotelauseista: ”Muutama vuosi sitten olin uuden vuoden vietossa vanhalla tukkikämpällä Rovaniemen koillisosissa sijaitsevassa Naarmankairassa. Joku oli kantanut saunalle kynttilänjaloiksi kranaattien jäänteitä, joita tämä kaira, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä Rovajärven ampuma-alue, on nykyisin täynnä.”

Taide voi olla yhteiskunnallista tavattoman monella tavalla. Ei sen tarvitse olla kuin väitelauseita tai osoittelevaa syyttelyä. Se voi toimia jopa runon kaltaisesti. Se voi toimia varsin pienin elein – jopa niin, ettei edes taiteilija itse voi ennakoida vaikutuksensa mittaa.

Pelkkä Korteniemen näyttelyn nimikin oli minulle voimakas laukaiseva tekijä. Naarmankairasta en ollut kuullut koskaan aiemmin. Rovajärven ampuma-alueesta puolestaan kuulee juttuja missä tahansa Rööperin tai Kallion baarissa, missä on äijiä paikalla. Eivät hekään ole todennäköisesti koskaan kuulleet Naarmankairasta. Suurin osa äijistä osaa kuitenkin sijoittaa Rovajärven jollekin kartalle – johonkin valtasuomalaiseen mielenmaisemaan.

Silkka nimeäminen ja sen historian osoittaminen on jo poliittinen teko. Miksi ja miten nimetään? Kuka nimeää? Kenellä on valta nimetä?

1970-luvulla käyttämäni kevyt sinko mallia 55 S 55 ja kaikki muu militaarinen romu tuli mieleeni, kun näin Korteniemen häkellyttävän kranaattiveistoinstallaation gallerian lattialla. Hänellekin idea oli syntynyt tavallaan runollisena fetissien vertailuna. Vanhoista kranaatinjämistä oli tehty kynttilänjalkoja, ja Korteniemen mielessä nämä uudet objektit vertautuivat Naarmankairan lukuisten kalajärvien rannoille veistettyihin kalapatsaisiin.

Korteniemi on piirtänyt taidokkaasti puita. Sellaisia mäntyjäkin, joita minä yritin singollani taitamattomasti tuhota. On hämmentävää lukea Korteniemen lauseet: ”Tämä paikka on irrotettu maalitauluksi, sillä tämä on enimmäkseen samanlaista asumatonta erämaata kuin muukin Lappi; mitä muutakaan voisi ajatella katsoessaan puita puiden perään?”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Antti Yrjönen

Perussuomalaiset paketoi suomalaisen rasismin muotoon, joka toimii kaikkialla

Veikka Lahtinen

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

Veikka Lahtinen

Zohran Mamdani ei ole suomalainen vihreä eikä sosiaalidemokraatti

Veikka Lahtinen

Velkajarru pohjassa päin seinää

Uusimmat

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Työttömyysturvan suojaosa poistui, työttömien työtulot ja työnteko vähenivät

 
02

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

 
03

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
04

Perussuomalaiset paketoi suomalaisen rasismin muotoon, joka toimii kaikkialla

 
05

”Järkyttävää, hirveää, julmaa” – eduskunnassa käynnissä viimeinen erä sosiaaliturvan leikkauksista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025

Suhtaudutaanko perussuomalaisten rasistiseen tempaukseen nyt vakavasti, kun siitä uhkaa tulla taloudellisia menetyksiä?

17.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään