KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Äijänkynttilöitä

Näkymä Sanna Korteniemen Naarmankaira -näyttelystä Galleria Sculptorista.

Näkymä Sanna Korteniemen Naarmankaira -näyttelystä Galleria Sculptorista. Kuva: Titus Verhe

Otso Kantokorpi
6.8.2017 15.00

Ensin tunnustus. Sain 1970-luvun lopulla panssarintuhoojan koulutuksen Oulussa. Kävimme ampumassa kovilla Lapissa, Sarriojärvellä. Kerran osallistuin harjoitukseen, jossa oli neuvostoliittolaisia kenraaleita vieraina. Olin kevytsinkopartion ampuja, ja tehtäväni oli tuhota kukkulan alla oleva pahvinen panssarivaunu. Sain sitä varten kaksi ontelokranaattia. Päätin, että osun maaliin ensimmäisellä ja sitten ammun huvikseni toisella kranaatilla panssarivaunun vieressä olevan ison männyn paskaksi. Vaan enpä osunut vaunuun kummallakaan. Syyksi selvisi myöhemmin se, että singossani oli virheellisesti harjoituskranaatin seula. Ontelokranaatille olisi pitänyt olla ihan omanlainen. Komppanianpäällikkö sanoi minulle ennen harjoitusta: ”Kantokorpi, tämä tulee olemaan yksi koko elämänne tärkeimmistä hetkistä.” Syy oli varmaankin neuvostokenraalien läsnäolo.

Näin jälkikäteen tärkeintä tuntuu olevan se, että en osunut. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olisin silkasta huvista tappanut elinvoimaisen männyn.

Nyt kun asiaa muistelen ja ajattelen, niin onhan se aika järkyttävää, että nuori mies haluaa tuhota puun vailla mitään erityistä syytä. Sitä se aseiden tuottama voiman illuusio kai tuottaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Silkka nimeäminen ja sen historian osoittaminen on jo poliittinen teko.

Toinenkin tunnustus. Olen ollut partiolainen. Ensimmäinen Lapin-matkani oli kansainvälinen suurleiri Kiilopäällä. En muista siitä oikeastaan mitään muuta kuin sopulit: silloin oli kova sopulivuosi. Niitä pystyi poimimaan kuin sieniä. Laitoin yhden sopulin salaa kaverini lenkkarin sisään, kun hän vielä nukkui. Toivoin kai että sopuli olisi purrut häntä.

Sittemmin olen käynyt pari kertaa Jerisjärvellä viettämässä viikon loman lomamökissä ja kerran Äkäslompolossa dokaamassa ystäväni mökillä. Näillä reissuilla opin ns. ”ihailemaan Lapin luontoa”. Tekemään sitä samaa, mitä iso osa suomalaisista kliseisesti tekee. Ajaudun heti miettimään sitä, miten Lappi on meille etelän ihmisille lähinnä vain maisema tai sitten kulissi, johon heijastetaan omia eksistentiaalisia tuntoja. Vaikkapa yksinäisyyden hienoina pidettyjä puolia.

Tässä koko Lappi-historiani. En ole koskaan pysähtynyt miettimään Lapin historiaa enkä ole harrastanut kovinkaan voimakasta itsereflektiota Lappi-suhteeni kanssa.

Olen ollut koko aikuisikäni poliittisesti melko valveutunut ja olen yrittänyt hankkia tietoja maailmalla tehdyistä vääryyksistä – muun muassa kolonisaation tuottamista ongelmista. Lappi ei jostain syystä ole kuulunut näihin alueisiin, vaikka kaikki syyt puoltaisivatkin sitä. Tiedän Länsi-Saharan kolonisaatiohistoriasta ja vapaustaisteluista paljon enemmän kuin Lapista. Oikein harrastinkin joskus tiedon keräämistä Polisariosta, joka taisteli ja taistelee edelleenkin Marokon miehitysmahtia vastaan.

Suhteeni Lappiin on kuitenkin 2000-luvulla muuttunut. Ansio tästä kuuluu pelkästään taiteelle. Olen usein miettinyt sitä, voiko taiteella muka oikeasti muuttaa maailmaa. Nyt alan jo olla vakuuttunut myönteisestä vastauksesta. Taiteella voi muuttaa pysyvästi asenteita, ja maailmaa ei taatusti muuteta paremmaksi ilman asenteiden muutoksia.

Lappiin liittyvissä asenteissani minulla on ollut oppaanani erityisesti valokuvataiteilija Marja Helander ja aktivistitaiteilijaryhmä Suohpanterror (ks. Kansan Uutiset 6.12.2014). Nyt joukkoon liittyy kolmas: kuvanveistäjä Sanna Korteniemi (s. 1986).

Juuri Korteniemen tuorein näyttely Naarmankaira (Galleria Sculptor, Helsinki, 13.8. saakka) laukaisi armeijamuistoni ja samalla tuntemani häpeän. Sarriojärvi tuli välittömästi mieleeni Korteniemen tiedotelauseista: ”Muutama vuosi sitten olin uuden vuoden vietossa vanhalla tukkikämpällä Rovaniemen koillisosissa sijaitsevassa Naarmankairassa. Joku oli kantanut saunalle kynttilänjaloiksi kranaattien jäänteitä, joita tämä kaira, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä Rovajärven ampuma-alue, on nykyisin täynnä.”

Taide voi olla yhteiskunnallista tavattoman monella tavalla. Ei sen tarvitse olla kuin väitelauseita tai osoittelevaa syyttelyä. Se voi toimia jopa runon kaltaisesti. Se voi toimia varsin pienin elein – jopa niin, ettei edes taiteilija itse voi ennakoida vaikutuksensa mittaa.

Pelkkä Korteniemen näyttelyn nimikin oli minulle voimakas laukaiseva tekijä. Naarmankairasta en ollut kuullut koskaan aiemmin. Rovajärven ampuma-alueesta puolestaan kuulee juttuja missä tahansa Rööperin tai Kallion baarissa, missä on äijiä paikalla. Eivät hekään ole todennäköisesti koskaan kuulleet Naarmankairasta. Suurin osa äijistä osaa kuitenkin sijoittaa Rovajärven jollekin kartalle – johonkin valtasuomalaiseen mielenmaisemaan.

Silkka nimeäminen ja sen historian osoittaminen on jo poliittinen teko. Miksi ja miten nimetään? Kuka nimeää? Kenellä on valta nimetä?

1970-luvulla käyttämäni kevyt sinko mallia 55 S 55 ja kaikki muu militaarinen romu tuli mieleeni, kun näin Korteniemen häkellyttävän kranaattiveistoinstallaation gallerian lattialla. Hänellekin idea oli syntynyt tavallaan runollisena fetissien vertailuna. Vanhoista kranaatinjämistä oli tehty kynttilänjalkoja, ja Korteniemen mielessä nämä uudet objektit vertautuivat Naarmankairan lukuisten kalajärvien rannoille veistettyihin kalapatsaisiin.

Korteniemi on piirtänyt taidokkaasti puita. Sellaisia mäntyjäkin, joita minä yritin singollani taitamattomasti tuhota. On hämmentävää lukea Korteniemen lauseet: ”Tämä paikka on irrotettu maalitauluksi, sillä tämä on enimmäkseen samanlaista asumatonta erämaata kuin muukin Lappi; mitä muutakaan voisi ajatella katsoessaan puita puiden perään?”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään