KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Kieltääkö EU nollasopimukset?

Nollasopimusten rajoittaminen on jo vuosia ollut vahvasti agendalla useissa Euroopan maissa.

Nollasopimusten rajoittaminen on jo vuosia ollut vahvasti agendalla useissa Euroopan maissa. Kuva: Jarmo Lintunen

Pekka Ristelä
26.8.2017 16.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

SAK julkisti viime viikolla tavoitteensa syksyn neuvottelukierrokselle. Yksi neljästä kattoteemasta oli nollatuntisopimuslaisten aseman parantaminen. Tähän pääsemiseksi SAK:n jäsenliittojen on tarkoitus neuvotella työehtosopimuksiin esimerkiksi kirjauksia työtuntien vähimmäismääristä tai keskimääräisten työtuntien vakiintumisesta työsopimuksen ehdoksi.

Nollasopimusteeman nousu SAK:n tavoitelistalle perustuu suomalaisen työelämän epäkohtiin ja omien jäsenten tarpeisiin. Samaan aikaan asiassa ollaan kuitenkin myös eurooppalaisen keskustelun ytimessä.

Työntekijöiden oikeuksien vahvistamista tullaan varmasti jälleen vastustamaan.

Nollasopimusten rajoittaminen on jo vuosia ollut vahvasti agendalla useissa Euroopan maissa, ja viime aikoina se on noussut työelämäkeskustelun keskiöön myös EU-tasolla. Euroopan parlamentti esimerkiksi linjasi viime vuonna, että nollatuntisopimuksia ei niiden merkitsemän äärimmäisen epävarmuuden vuoksi pidä hyväksyä.

Kuluvan vuoden huhtikuussa EU-tason keskustelu nollasopimuksista otti uuden askeleen, kun Euroopan komissio julkaisi alustavan hahmotelmansa työehtojen ilmoittamista koskevan EU-säännöksen uudistamisesta. Kyseinen direktiivi määrittelee olennaiset työehdot, joista työntekijällä on oikeus saada työnantajalta tiedot kirjallisesti. Nyt komissio ehdottaa harkittavaksi, että vaadittuihin tietoihin lisättäisiin päivittäisten tai viikoittaisten työtuntien liikkumaväli tai periaate keskimääräisten työtuntien vakiintumisesta. Käytännössä komissio siis harkitsee nollatuntisopimusten rajoittamista SAK:nkin esittämin keinoin.

Nollatuntisopimusten nousu Euroopan komission viime vuosina hyvin niukaksi käyneelle lainsäädäntöagendalle kertoo asian vakavuudesta: harva pitää nollasopimuslaisten turvatonta asemaa hyväksyttävänä.

Enemmän keskustelua sen sijaan herättänee se, onko EU-lainsäädäntö oikea väline ongelmaan puuttumiseen. Eivätkö kansalliset lait tai SAK:n nyt tavoittelemat työehtosopimusten kirjaukset riitä?

Euroopan unionilla on jo pitkään ollut varsin mittava joukko työelämäsäännöksiä. Jäsenmaille on asetettu sitovia vähimmäismääräyksiä muun muassa työturvallisuudesta, työelämän tasa-arvosta ja työntekijöiden kuulemisesta. EU-säännöillä pyritään varmistamaan myös maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu.

Kaikkien näiden määräysten taustalla on yleisen työntekijöiden oikeuksien kunnioituksen ohella ajatus jäsenmaiden välisestä tasavertaisesta kilpailusta. On haluttu varmistaa, ettei yksikään jäsenmaa saa eurooppalaisilla markkinoilla kilpailuetua työntekijöiden huonon kohtelun sallimisesta.

Tämä sosiaalisen polkumyynnin vastainen logiikka on kirjattu myös nollasopimusten rajoittamista ehdottavaan komission julkaisuun. Uusien sääntöjen perusteluissa viitataan yritysten tasavertaiseen kilpailuun ja jäsenmaiden välisten sääntelyerojen hyväksikäytön estämiseen. Toisin sanoen sosiaalinen polkumyynti uhkaa, jos nollasopimusten kaltaisten turvattomien työsuhdemuotojen käyttöä on joissain maissa rajoitettu ja toisissa ei. Siksi asiassa tarvitaan EU-tason pelisääntöjä.

Nollatuntisopimuksia koskevat ehdotukset ovat viimeaikaisessa EU-tason työelämäkeskustelussa konkreettisimmasta päästä, mutta tarve eurooppalaisten vähimmäissäännösten vahvistamiseen on laajempi. Kevään ulostuloissaan komissio nosti keskusteluun myös muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa ja itsensä työllistäjinä työskentelevien sosiaaliturvan aukkojen paikkaamisen. Komission mielestä pitkälti vakinaisista palkkatyösuhteista lähtevä sääntely ei enää riitä: EU-lainsäädäntöä päivittämällä on varmistettava, että kaikki työtä tekevät ovat eurooppalaisten vähimmäisoikeuksien piirissä.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, mihin komission keväiset avaukset lopulta johtavat. Työntekijöiden oikeuksien vahvistamista tullaan varmasti jälleen kerran vastustamaan yritysten kilpailukykyyn ja joustotarpeisiin vedoten. Ammattiyhdistysliikkeelle työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen on luonnollisesti oikea tavoite, mutta keinoissa komissiolle ja lainsäätäjille ei anneta avointa valtakirjaa.

Suomessa nollasopimuslaisten asemaan haetaan nyt vahvistusta kotimaisin keinoin neuvottelemalla, mutta on selvää, että ratkaisujen etsiminen tulee jatkumaan myös Euroopan tasolla. Toivottavasti meillä suomalaisilla on siinä keskustelussa pian hyviä esimerkkejä tarjottavaksi.

Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset