Nobelin vuoden 2017 rauhanpalkinto myönnettiin perjantaina kansainväliselle kampanjalle ydinaseiden hävittämiseksi (ICAN).
Norjan Nobel-komitea lähettää valinnallaan ainakin kolme viestiä.
Ensinnäkin palkinto on tuki Iranin ydinohjelmasta pitkien neuvottelujen jälkeen toissa vuonna tehdylle sopimukselle. Samalla se on näpäytys presidentti Donald Trumpille, joka on puhunut sopimuksen muuttamisesta tai hylkäämisestä.
ICAN pyrkii pitemmälle kuin nyt voimassa oleva ydinsulkusopimus.
Toiseksi palkinto on muistutus kasvavasta ydinaseiden leviämisen uhasta. Komitean johtaja Berit Reiss-Andersen sanoi, että ”elämme maailmassa, jossa riski ydinaseiden käyttämisestä on suurempi kuin pitkään aikaan”.
Erityisesti kysymys on Pohjois-Koreasta, jonka ydinaseohjelma uhkaa käynnistää uuden ydinvarustelukierteen Aasiassa. Pohjois-Korea ja Trump ovat uhkailleet toisiaan joukkotuholla.
Kolmanneksi tietysti kyse on myös itse ICAN:ista, joka pyrkii pitemmälle kuin nyt voimassa oleva ydinsulkusopimus. YK:n yleiskokoukseen tuotiin tänä syksynä esitys ydinaseiden kieltämisestä kokonaan.
Esimerkiksi Yhdysvallat, kaikki muut ydinasevallat ja Nato ovat tuominneet ehdotuksen epärealistiseksi. Ruotsi on joutunut Yhdysvaltain painostuksen kohteeksi, kun se on ilmoittanut puoltavansa sopimusta. Suomi ei ole kannattanut sopimusta.
Norjan Nobel-komitean on nähty usein politikoivan ja tukevan Norjan ulkopolitiikkaa. Se on samalla usein merkinnyt suoraa tai epäsuoraa tukea Yhdysvaltain ulkopolitiikalle. Tämänvuotinen palkinto poikkeaa tästä linjasta.