KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Miksi Suomi ei allekirjoita ydinasekieltosopimusta?

Brasilian presidentti Michel Temer allekirjoitti ydiasekieltosopimuksen 20. syyskuuta. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Brasilian presidentti Michel Temer allekirjoitti ydiasekieltosopimuksen 20. syyskuuta. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Kuva: Lehtikuva/Don Emmert

Maunu Kankaanpää
13.10.2017 13.00

YK:ssa 122 maan kesken neuvoteltu ydinasekieltosopimus on ollut allekirjoitettavissa 20.9. alkaen. Suomi ei osallistunut näihin neuvotteluihin. Li Anderssonin ulkoministeri Soinille tekemään kirjalliseen kysymykseen Soini vastasi että ”ei olla vakuuttuneita siitä, että tämä aloite edistää ydinaseiden vähentämistä”.

Andersson katsoo kuitenkin kirjoituksessaan 15.9. HS:n mielipideosastolla, että ”uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan”. Hän ihmettelee, miksi Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana maana on tehnyt toisenlaisen linjaratkaisun kuin läntinen naapurimaa. Anderssonin mielestä Suomen tulisi allekirjoittaa sopimus.

Keskustelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta alkoivat jo viime maaliskuussa, kun dosentti Kati Juva ihmetteli 15.3. HS:n mielipidepalstalla, miksi Suomi on jättäytynyt pois ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tämän jälkeen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla suurlähettiläs Pasi Patokallio käsitteli ydinaseet kieltäviä neuvotteluja ja ydinsulkusopimusta otsikon alla ”Suomi ei halua horjuttaa ydinsulkusopimusta”. Hän oli sitä mieltä, ettei tällaista ydinaseet kieltävää päätöstä voitaisi valvoa, ja sopimuksella olisi lähinnä moraalinen vaikutus. Ja että sopimus veisi ydinsulkusopimukselta huomiota samaan aikaan kun valmistaudutaan ydinsulkusopimuksen vuonna 2020 pidettävään tarkastelukokoukseen.

Ydinasevallat kokoontuvat siis vasta kolmen vuoden kuluttua edellä mainittuun tarkastelukokoukseen. Tämän hetken näkymien valossa sitä ennen voi tapahtua mitä tahansa.

Suomen Kuvalehden kirjoitus 17.3. olikin valaiseva. Se käsitteli amerikkalais-eteläkorealaisten joukkojen jokavuotista Foal Eagle -nimistä sotaharjoitusta, joka on vuosi toisensa jälkeen vain yhden kohtalokkaan virhearvion päässä räjähtää oikeaksi aseelliseksi yhteenotoksi. Tuossa kirjoituksessa Stanfordin yliopiston professori Siegfried S. Hecker, jota pidetään parhaana Pohjois-Korean ydinohjelman asiantuntijana, varoittaa, että Pohjois-Korea yltää nykyisellä kehitysvauhdilla 5–10 vuodessa Yhdysvaltioihin tai Eurooppaan yltävien mannertenvälisten ydinohjusten rakentamiseen ja laukaisuun. Onkohan Hecker tänä päivänä aikataulusta edelleen tätä mieltä?

Ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamisen vastustaminen näyttää saavan uusia piirteitä. Yhdysvallat on varoittanut, että jos Ruotsi allekirjoittaa sopimuksen, sillä on kielteisiä vaikutuksia yhteistyölle Naton kanssa. Vieläpä se voi olla suoranaisena esteenä Nato-jäsenyydelle. Tämän vuoksi kai Ruotsi on ottanut aikalisän ja selvittää allekirjoittamisen vaikutukset.

Ruotsi ja Suomi olivat eräitten muiden maiden kanssa yhteisissä Itämeren sotaharjoituksissa. Joidenkin asiantuntijain mielestä niin Ruotsi kuin Suomikin ovat kumpikin juuri Itämeren tilanteen vuoksi Natolle tärkeitä makupaloja.

Maunu Kankaanpää
Vantaa

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään