Etelä-Afrikkaa johtava ANC-puolue valitsi maanantaina uudeksi puheenjohtajakseen Cyril Ramaphosan, 65. Ramaphosa on näin myös vahvimmilla maan seuraavaksi presidentiksi.
Presidentinvaalit ovat 2019, mikäli nykyinen presidentti Jacob Zuma, 75, ei sitä ennen joudu syrjään korruptiosyytösten vuoksi.
ANC:n Johannesburgissa pidettävä puoluekokous on ollut valtataistelua Ramaphosan leirin ja Zuman leirin välillä. Zuman kannattajien puheenjohtajaehdokas oli Zuman entinen vaimo Nkosazana Dlamini-Zuma, 68.
Zuman leirille jäi edelleen vahva edustus ANC:n johtoon.
Maanantain vaali meni erittäin tiukoille. Ramaphosa voitti lopulta vain 179 äänen erolla saaden 2 440 ääntä. Dlamini-Zuman saalis oli 2 261 ääntä.
Puheenjohtajavalinta ei kuitenkaan välttämättä merkinnyt loppua valtataistelulle, koska muita keskeisiä paikkoja täytettäessä Ramaphosa ei saanut suosikkejaan läpi.
ANC:n liittolainen, keskusammattiliitto Cosatu kannatti Ramaphosaa puheenjohtajaksi. Liitto on voimakkaasti arvostellut Zumaa.
Korruptio puolueen riippana
Ramaphosa on luvannut tehdä lopun puoluetta ja Etelä-Afrikkaa riivaavasta korruptiosta.
Korruptio sekä se, ettei ANC ole pystynyt yli 20 hallitusvuotensa aikana olennaisesti parantamaan väestön enemmistön elinoloja, ovat vieneet puolueen kannatuksen hitaaseen mutta tasaiseen alamäkeen.
Puolentoista vuoden kuluttua valitaan presidentin lisäksi myös parlamentti. Pahimmillaan ANC:n täytyy varautua siihen, ettei se enää saa yksinkertaista enemmistöä ja joutuu muodostamaan koalitiohallituksen. Vuoden 2014 vaaleissa se sai vielä yli 62 prosenttia äänistä.
Etelä-Afrikan liike-elämä odottaa Ramaphosasta talouden pelastajaa. Varoittavana esimerkkinä kuitenkin on Nelson Mandelaa seurannut Thabo Mbeki (presidenttinä 1999–2008), joka ymmärsi niin hyvin liike-elämän tarpeita, että vähävaraisten tarpeet unohtuivat.
Jacob Zuman valinta 2009 oli pitkälti vastareaktiota Mbekin kaudelle.
Dlamini-Zuma tavoitteli nyt puheenjohtajuutta luvaten radikaalia muutosta talouteen. Zuman kaudella radikaalius on kuitenkin näkynyt enemmän sanoissa kuin teoissa.
Ay-miehestä liikemieheksi
Ramaphosan tie Etelä-Afrikan huipulle on ollut melko erikoinen.
Hän syntyi 1952 Sowetossa ja lähti opiskelijana mukaan apartheid-hallituksen vastaiseen toimintaan. Ramaphosa pidätettiin 1974 ja häntä pidettiin lähes vuoden eristyssellissä.
Vuonna 1982 Ramaphosa oli perustamassa kaivostyöläisten liittoa (NUM) maan keskeiselle talousalalle.
1990-luvun alkuvuosina Ramaphosa kuului ANC:n tärkeimpiin neuvottelijoihin siirryttäessä demokratiaan. Hänestä oli veikkailtu Mandelan seuraajaa, mutta kärkipaikalle nousikin Mbeki.
Vuonna 1997 Ramaphosa jätti politiikan ja siirtyi liikemieheksi. Hänestä tuli yksi Etelä-Afrikan rikkaimmista miehistä.
Vanhan ay-miehen maine kärsi kolauksen 2012, kun poliisi surmasi 34 lakossa ollutta kaivostyöläistä Marikanassa. Ramaphosa kuului kaivoksen omistaneen Lonmin-yhtiön hallitukseen ja hän oli vaatinut lakon kukistamista.
Ramaphosa palasi politiikkaan 2012 ja vuonna 2014 hänestä tuli Etelä-Afrikan varapresidentti Zuman aloittaessa toisen kautensa presidenttinä.
Zumaa vaaditaan oikeuteen
Jacob Zuma ei kahden kauden jälkeen enää voi pyrkiä presidentiksi.
ANC:n on oikeus peruuttaa riveistään valitun presidentin mandaatti. Näin tapahtui 2008, kun Mbeki erotettiin runsaat puoli vuotta ennen kautensa päättymistä.
Etelä-Afrikan korkein oikeus päätti lokakuussa, että Zuman pitäisi vastata korruptiota, petosta ja rahanpesua koskeviin syytöksiin.
Ramaphosan mahdollisuuksia kaataa Zuma ennenaikaisesti heikentää se, että Zuman leirille jäi vahva edustus ANC:n johtoon.
uutiskirje 
