Torstaina alkanut Euroopan unionin huippukokous pohtii mm. unionin päästövähennystavoitteita.
EU on tähän mennessä sitoutunut 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja luvannut siirtyä 30 prosentin tavoitteeseen, mikäli muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin.
Kumpikaan tavoitteista ei Maan ystävien mukaan riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä alle kriittisen kahden asteen rajan. Lisäksi niihin sisältyy mahdollisuus päästöjen kompensointiin mekanismeilla, jotka eivät vähennä päästöjä tehokkaasti eivätkä ole oikeudenmukainen ratkaisu ilmastokriisiin.
Euroopan hallitukset eivät ole vielä päässeet sopuun ns. hiilinielujen laskentatavasta eivätkä ylimääräisten päästöoikeuksien aiheuttaman ”kuuman ilman” käsittelystä. Kysymykset voivat vaikuttaa EU:n tavoitteisiin huomattavasti.
Vähennykset teknisesti
toteutettavissa
– Afrikan maat ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen seurauksille, vaikka ne ovat vaikuttaneet ilmastoon vähiten. Me afrikkalaiset vaadimme vähintään 40 prosentin päästövähennyksiä Euroopassa ja muissa kehittyneissä maissa, jotka ovat vaurastuneet kasvihuonekaasuja päästämällä, sanoo Nnimmo Bassey, kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja.
– Euroopan on tarkistettava tavoitettaan ja sitouduttava vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä kotimaisin toimin. Samalla eurooppalaisten hallitusten on tukittava porsaanreiät, jotka tekevät nykyiset tavoitteet merkityksettömiksi. Edellyttämämme päästövähennykset on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa Euroopassa – hallituksilla ei ole tekosyitä olla toimimatta nyt, kampanjakoordinaattori Meri Pukarinen Maan ystävistä toteaa.
Stockholm Environment Institute laati yhteistyössä Euroopan Maan ystävien kanssa selvityksen, joka osoittaa, että vähintään 40 prosentin päästövähennykset Euroopassa vuoteen 2020 mennessä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa.
Maan ystävien mukaan tämä on päästövähennysten vähimmäistaso ja -nopeus kehittyneiden maiden osalta, jotta ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voidaan välttää. Tällaisten tiukkojen päästövähennysten kautta teollistuneet maat voivat maksaa ilmastovelkansa ja mahdollistaa tehokkaan ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen syntymisen.
Tukiin pitkän aikavälin
ennustettava rahoitus
Kansainvälisen Maan ystävien mukaan EU:n on myös sitouduttava maksamaan oma oikeudenmukainen osansa kehittyvien maiden ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistoimista sekä teknologian siirrosta. Rahoituksen on oltava uutta julkista rahaa olemassaolevan kehitysavun lisäksi.
Pelkät lyhyen tähtäimen sitoumukset eivät riitä kehittyvien maiden neuvottelijoille Kööpenhaminassa. Pitkän aikavälin ennustettava rahoitus on välttämätöntä, jotta vähiten ilmastonmuutosta aiheuttaneet mutta siitä eniten kärsivät maat voivat sopeutua väistämättömiin vaikutuksiin ja kehittyä ilmastoystävällisesti.
Rahoitusta on hallinnoitava YK:n ilmastosopimuksen kautta. YK:n ulkopuolista rahoitusta, kuten Maailmanpankin ilmastorahastoja tai rahoitusjärjestelyjä päästöjen kompensoinnin osana ei voi laskea kehittyneiden maiden rahoitussitoumusten täyttämiseksi.
Tähän mennessä EU:n johtajat eivät ole onnistuneet lyömään pöytään selkeää tarjousta rahoituksesta, vaikka kehittyvät maat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista jo nyt, huomauttaa Maan ystävät.
uutiskirje 
