KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Sarjakuva-albumi Sisaret 1918 – naiset sisällissodassa

Ainur Elmgrenin Hulda on punakaartiin liittynyt viiden lapsen leskiäiti. Leskiä ja eronneita oli mukana yhteensä alle prosentti, sisällissota oli nuorison sotaa.

Ainur Elmgrenin Hulda on punakaartiin liittynyt viiden lapsen leskiäiti. Leskiä ja eronneita oli mukana yhteensä alle prosentti, sisällissota oli nuorison sotaa.

Sisällissota ei ollut ainoastaan miesten sota, sarjakuva-albumi Sisaret 1918 piirtää näkyviin sodan aikaisia naiskohtaloita.

Anni-Helena Leppälä
29.4.2018 15.00
Fediverse-instanssi:

Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Reetta Laitinen on toimittanut Sisaret 1918 -sarjakuva-albumin, jossa on kymmenen naisten tarinaa sisällissodan ajalta. Sarjakuvat perustuvat sen kokeneiden ihmisten omiin kirjallisiin kertomuksiin.

Naisten tarinoihin Kansan Arkistossa työskentelevä Laitinen törmäsi jo vuosia sitten.

– Työharjoittelussa ollessani siirsin vuoden 1918 muistitietokokoelman kortistoa tietokantaan, mitä varten jouduin käymään läpi noin lähes sata muistelmaa. Kiinnitin huomiota siihen, että naisten muistelmia on aika paljon, vaikka niistä oli siinä vaiheessa puhuttu varsin vähän. Pari vuotta sitten alkoi tuntua siltä, että naisten ja lasten tarinoista voisi tehdä sarjakuva-albumin.

”Lukija voi itse päätellä tapahtuiko tämä vai onko kyseessä kostofantasia.”

Tekijät Laitinen valitsi oman subjektiivisen makunsa mukaan.

– Valitsin sellaisia, joiden tyylistä olen tykännyt. Halusin erilaisia tekijöitä, jotta kaikkien oma kädenjälki näkyisi uniikkina. Kaikki piirtäjät ovat sellaisia, jotka osaavat kertoa hyvin tarinoita.

Työryhmän jäseniltä tuli myös ajatus siitä, että punaisten lisäksi albumissa olisi hyvä olla tasapuolisuuden vuoksi myös valkoisten tarinoita. Niitä löytyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista.

Laitinen valitsi tekijöille tekstit, joita nämä muokkasivat sarjakuviin sopiviksi. Osassa sarjakuvista suoria sitaatteja, osassa tekstejä on muokattu enemmän.

– Valitsin tekstit sellaisella silmällä, että niissä on tarpeeksi mielenkiintoisia koh-tauksia.

Kirjassa olevat kertomukset ovat eri puolilta Suomea, myös henkilöt ja heidän roolinsa sodassa ovat toisistaan poikkeavia. Naisten lisäksi teoksessa on mukana kaksi lapsista kertovaa tarinaa. Laitinen kertoo projektin muuttaneen hänen näkemystään sisällissodasta moniäänisemmäksi.

– Toivon, että kirja herättäisi avoimempaa keskustelua, että ei nähtäisi enää vain punaisia ja valkoisia vaan se, että he ovat olleet oikeita ihmisiä ja omien olosuhteidensa ja aikansa vankeja.

Kirjaan valittujen tarinoiden henkilöillä on kaikilla erilaiset motiivit joutua mukaan sotaan. Osa heistä osallistui siihen aatteen puolesta, mutta eivät suinkaan kaikki.

Moraalisesti jalommat

Ainur Elmgrenin tarinan keskushahmo on Hulda, jonka vankileirikokemuksissa korostuu saksalaisten asema. Elmgren sanoo tarinan rakentamisen olleen hauska prosessi.

– Reetta Laitinen teki valinnat siitä, mitkä tarinat saatiin työstettäviksi, mutta saimme esittää hänelle toivomuksia. Omat toiveeni olivat, että siinä olisi saksalaisia, ja että tarina liittyisi jotenkin perheelleni läheisiin Tampereeseen tai Raumaan.

Saksalaisten osallistuminen sisällissotaan on Elmgrenin mielestä kiinnostava teema. Sodan päätyttyä saksalaiset joukot, noin 10 000 miestä jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi.

– Tiesin jo etukäteen, että punaisilla on ollut kertomuksia, joissa toistuu se, että saksalaiset eivät sentään olleet niin pahoja kuin valkoiset. Se tuntuu vähän sellaiselta moraaliselta tarinalta, jota kerrotaan jälkeenpäin tietyllä tarkoituksella.

Elmgrenin piirtämässä kertomuksessa on juuri sellaisia piirteitä, jossa saksalainen sotilas esiintyy moraalisesti jalompana kuin valkoinen vartija.

– En ihan täysin uskonut henkilön versiota siitä mitä tapahtui. Halusin kuitenkin sarjakuvan keinoin kuvata sen, jotta lukija voi itse päätellä tapahtuiko tämä vai onko kyseessä kostofantasia.

Tarinaan hän otti mukaan myös muutaman sitaatin, jossa naisten läsnäolo punaisten eturiveissä oli saksalaisten mielestä huomionarvoinen asia.

”Itseään täytyy aina muistuttaa siitä, että miten julmiin asioihin pystymme lähimmäisiämme kohtaan.”

Helppoa ja haastavaa

Tarinan toteuttaminen oli yhtä aikaa helppo ja haastava tehtävä.

– Haastava sen takia, että oli kyse oikeasta henkilöstä, jonka muistoja pitää kunnioittaa ja jonka sanoille pitää yrittää tehdä oikeutta.

Elmgren on historiantutkija, eikä Huldan tarinan sarjakuvaksi tekeminen muuttanut hänen näkemystään sisällissodasta. Sen sijaan yhden henkilön näkemyksiin perustuva kertomus syvensi hänen mielikuvaansa.

– On mielenkiintoista seurata, herättääkö tämä teos keskustelua.

Taiteilija huomauttaa, että ihmisillä on taipumus poimia ne tarinat, jotka kelpaavat heidän maailmankatsomukseensa ja hylkiä muita tarinoita tai sitten huolestua siitä, että niitä tulkitaan väärin.

– Uskotaan siihen, että minä olen ainoa, joka on niin älykäs, että tiedän miten tämä pitää lukea. Luotan kyllä lukijoihin, koska nämä monipuoliset tarinat on kuvattu inhimillinen ääni huomioon ottaen, Elmgren toteaa.

Emmi ja Martta

Aino Sutisen sarjakuvassa on muista poiketen kaksi päähenkilöä, Emmi Lehtonen ja Martta Koskinen.

Koskinen ei ollut Sutiselle täysin tuntematon ja prosessin myötä hän tutustui tämän elämään aiempaa tarkemmin.

– Totta kai oli kiinnostavaa, kun siinä oli tällainen kuuluisa vasemmistolainen hahmo mukana, mutta myös Emmi itsessään oli kiinnostava hahmo. He kumpikin olivat mukana maanalaisissa kommunistitoiminnoissa vielä myöhemminkin, mutta tässä tarinassa tietysti keskityn vankileiriin.

Sutinen on käyttänyt omassa tarinassaan paljon suoria lainauksia alkuperäisestä tekstistä.

– Sain tosi hienon tekstin, joka oli kirjoitettu 60-luvulla kirjoituskoneella. Otin sitä kirjoituskonefonttia skannasin sarjakuvaan.

Sutisen tarina alkaa Emmin politisoitumisesta nuorena työläistyttönä ja jatkuu naiskaartiin, sotimiseen ja vankileirille.

– Sisällissota kiinnostaa ilmiönä ja olen lukenut siitä paljon. Tämän tekeminen laajensi käsitystäni sodasta.

– Itseään täytyy aina muistuttaa siitä, että miten julmiin asioihin pystymme lähimmäisiämme kohtaan. Vankileirejäkin vähäteltiin 1920–30-luvuilla, eikä niistä puhuttu, hän huomauttaa.

Naisten historiaa

Skannatun kirjoituskonefontin lisäksi Sutinen on liittänyt sarjakuvansa loppuun ainoan olemassa olevan Emmi Lehtosta ja Martta Koskista esittävän valokuvan. Kuvan on Kansan Arkistoon lahjoittanut Lehtonen itse.

Kuvan mukaan lisääminen muuttaa koko sarjakuvan luonteen todellisemmaksi, se osoittaa selkeästi, että kyseessä olevat naiset ovat olleet oikeita ihmisiä.

Sutinen näkee ylipäätään naisten historiasta kirjoittamisen arvokkaana tekona.

– Vasta viimeiset vuodet on puhuttu enemmän naisten tarinoista. Ehkä kuva sodasta ei enää ole niin yksipuolinen, mutta onhan se aina kiinnostavaa, kun tulee lisää tutkimustietoa, hän sanoo.

Naisten historiassa myös housuilla on merkityksensä. Aino Sutisen sarjakuvassa punakaartin housuissa kulkeva Koskinen herättää hameasuisia naisvankeja enemmän närää. Housuihin kiinnitetään huomiota myös muissa albumin sarjakuvissa. Jos sotiva nainen on huomionarvoinen, niin housuissa sotiva nainen on vielä merkittävämpi tapaus.

Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918. Arktinen Banaani 2018. 112 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Rikkaiden ja suuryritysten veronalennukset ovat hallitukselle selvästi tärkeämpi prioriteetti kuin ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, sanoo Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Koskela: Perussuomalaiset laskuttavat vanhuksia hallituksen tuhlailusta – kotihoidon maksut nousevat yli sadalla eurolla vuodessa

Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suolainen merivesi laimenee eikä enää vajoa pohjaan Pohjois-Atlantilla, ja kiertoliike hyytyy. Kuvituskuva.

Atlantin merivirrat heikkenevät oletettua voimakkaammin – tutkijat kehottavat varautumaan

Vapaiden markkinoiden harhaunesta on herättävä viimeistään nyt, sanoo europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.).

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
02

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

 
03

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

 
04

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

 
05

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

16.04.2026

Veronika Honkasalo: “Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa”

16.04.2026

Pia Lohikoski: Orpon tietämättömyys suojaosista on paljastavaa – toimeentulotukea saavan palkka leikkautuu kokonaan

16.04.2026

Vasemmiston Yrttiaho syyttää hallitusta köyhien perheiden hylkäämisestä: “Lepo kuuluu vain niille, joilla on varaa”

16.04.2026

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

16.04.2026

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

15.04.2026

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

15.04.2026

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

15.04.2026

Furuholm vaatii liikunnan rahoitukseen automaattista korotusmallia

14.04.2026

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

14.04.2026

Honkasalo arvostelee hallituksen ruokastrategiaa kasvipohjaisuuden sivuuttamisesta

14.04.2026

Raportti: Näihin ilmastotoimiin kohdistettu euro tuottaa suurimmat päästövähennykset

14.04.2026

Sarkkinen vaatii hallitukselta uutta kriisimekanismia kotitalouksien tueksi

14.04.2026

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

14.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset