KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Kotirintaman kunniavelka on vielä maksamatta

Kotirintamalla neulottiin esimerkiksi sukkia rintamalle oman työn ohessa, kuten kuvan helsinkiläisessä apteekissa  vuonna 1940.

Kotirintamalla neulottiin esimerkiksi sukkia rintamalle oman työn ohessa, kuten kuvan helsinkiläisessä apteekissa vuonna 1940. Kuva: thérèse Bonney

Erkki Raudaskoski
13.12.2009 8.00

Viime päivinä on eletty sota-ajan muistoissa ja tuotu kuvin ja kertomuksen esille sodan historiaa, joka ei nuorelle väelle ole enää kovin tuttua. Tapahtumista on vielä kertomassa sodan elänyt sukupolvi, kovia kokeneita veteraaneja ja äärimmäisiin työponnistuksiin joutunutta kotirintamaväkeä.

Sota muutti Suomen työvoimatilanteen aivan uudeksi, eikä sellaista muutosta voida nykytilanteessa edes ajatella. Puoli miljoonaa miestä vietiin pois tuottavasta työstä, ja naisiakin siirtyi rintamatehtäviin ja muihin sotataloutta palveleviin töihin parisataa tuhatta.

Paras tuottavaa työtä tehnyt väki muuttui huoltajista huollettaviksi. Kotirintama joutui nyt hoitamaan näidenkin ruoka- ja varustehuollon ja vastaamaan myös aseistuksen ja muun sotakaluston riittävyydestä. Koko talouselämän ylläpito jäi kotirintaman huoleksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kotirintamaväki ansaitsee veteraani-tunnuksen ja turvalliset vanhuudenpäivät.

Kotirintamalle jäivät vain iäkkäät miehet, pääosa naisista sekä nuoriso ja lapset. Pojat, täytettyään kahdeksantoista vuotta, poimittiin kotirintamalta armeijaan. Kukin ikäluokka otettiin sinne kahdessa erässä, eivätkä kaikki ehtineet täyttää vielä kahdeksaatoista palvelukseen astuessaan. Työhön jäävät nuoret miehet olivat 17-vuotiaita tai sitä nuorempia.

Maalaisväestön työn luonne ei kotiin jääville juurikaan muuttunut, eikä uusia työtapoja tarvinnut erikoisemmin opetella. Sen sijaan työn määrä ja sen rasittavuus lisääntyi, kun työmailta puuttuivat parhaassa työiässä olevat miehet. Tilan ulkopuolisiakin velvoitteita tuli, kun kuusitoista täyttäneille työvelvollisille annettiin motintekourakoita.

Itse olin sodan alkuvuodet juuri kotirintamatöissä ja lopusta yli kaksi vuotta sotatyössä. Muistikuvat tuolta ajalta ovat niin eläviä, samankaltaisia kuin monilla ikätovereillani, että niitä on mielestäni pidettävä yleisinä ajan kuvina.

Nyt usein mielletään, että työelämään siirrytään 18-vuotiaina, mutta tuolloin tilanne oli täysin toisenlainen. Ennen sotia Suomi oli vielä 60-prosenttisesti maatalousyhteiskunta, jossa työelämään ei siirrytty vaan siihen kasvettiin perhepiirissä. Lapset olivat usein vanhempien mukana työmaalla leikkimässä, ja siellä pyrittiin tekemään sitä samaa työtä, jota vanhemmatkin tekivät. Leikki muuttui vähitellen tosityöksi.

Muistan, että leikkasin veljeni kanssa sirpillä kauraa ollessani viisivuotias ja sain silloin ensimmäisen sirppijuuston eli pahanlaisen sormihaavan vasempaan käteeni. Kaksitoistavuotiaana minulle vartettiin viikate, ja siitä lähtien töihin mentiin aikamiehen asenteella – harava jäi nuoremmille.

Osa tuotantoelämää hoitaneesta väestä on vielä elossa. Mikäli elintarviketuotantoa ja talouselämää ei olisi pystytty hoitamaan, olisi armeijankin selkäranka katkennut. Seuraamuksista ei välttämättä tarvitsisi puhua, sillä sanomattakin on selvää, että jos näin olisi käynyt, meillä olisi nyt takanamme puoli vuosisataa Neuvosto-Suomen historiaa.

Kotirintamaväen kunniavelka on vielä maksamatta. Sen maksamiseen on Suomella mahdollisuudet, kun vain valtion johdolla halua riittää. Budjettien perusteet on laadittava uusiksi: kyllä sopivia malleja ja karsittavaakin löytyy, kun otetaan järki käteen.

Itsenäisyytemme varmistanut kotirintamaväki ansaitsee veteraanitunnuksen ja turvalliset vanhuudenpäivät. Kun heidän asiansa hoidetaan kuntoon, siitä saadaan samalla uusi vanhushuollon malli, jota voidaan soveltaa jatkossa kaikkiin ikäihmisiin.

Hiljattain on asetettu valiokunta, jonka tehtävänä on laatia Jorma Ollilan johdolla Suomi-brändi. Sen voisi hyvin rakentaa tasokkaasta vanhojen ihmisten kohtelusta. Miltä kuulostaisi: ”Suomi, turvallinen maa ikäihmisille”?

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Muovi ei kuulu peltoon eikä sen ongelmaa voi enää lakaista mullan alle

Mielipide: Vasemmistolainen ammattiyhdistysliike voi hyvin

Mielipide: Kuka on ay-liikkeen edustaja?

Mielipide: Potkulailla kihloista kahaleisiin ja ovesta pihalle

Uusimmat

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Työttömyysturvan suojaosa poistui, työttömien työtulot ja työnteko vähenivät

 
02

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

 
03

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
04

Perussuomalaiset paketoi suomalaisen rasismin muotoon, joka toimii kaikkialla

 
05

”Järkyttävää, hirveää, julmaa” – eduskunnassa käynnissä viimeinen erä sosiaaliturvan leikkauksista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025

Suhtaudutaanko perussuomalaisten rasistiseen tempaukseen nyt vakavasti, kun siitä uhkaa tulla taloudellisia menetyksiä?

17.12.2025

Moraalitonta ja turvallisuuspoliittinen riski, vasemmistoliitosta kommentoidaan asekauppoja Israelin kanssa

17.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään