KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Kotirintaman kunniavelka on vielä maksamatta

Kotirintamalla neulottiin esimerkiksi sukkia rintamalle oman työn ohessa, kuten kuvan helsinkiläisessä apteekissa  vuonna 1940.

Kotirintamalla neulottiin esimerkiksi sukkia rintamalle oman työn ohessa, kuten kuvan helsinkiläisessä apteekissa vuonna 1940. Kuva: thérèse Bonney

Erkki Raudaskoski
13.12.2009 8.00
Fediverse-instanssi:

Viime päivinä on eletty sota-ajan muistoissa ja tuotu kuvin ja kertomuksen esille sodan historiaa, joka ei nuorelle väelle ole enää kovin tuttua. Tapahtumista on vielä kertomassa sodan elänyt sukupolvi, kovia kokeneita veteraaneja ja äärimmäisiin työponnistuksiin joutunutta kotirintamaväkeä.

Sota muutti Suomen työvoimatilanteen aivan uudeksi, eikä sellaista muutosta voida nykytilanteessa edes ajatella. Puoli miljoonaa miestä vietiin pois tuottavasta työstä, ja naisiakin siirtyi rintamatehtäviin ja muihin sotataloutta palveleviin töihin parisataa tuhatta.

Paras tuottavaa työtä tehnyt väki muuttui huoltajista huollettaviksi. Kotirintama joutui nyt hoitamaan näidenkin ruoka- ja varustehuollon ja vastaamaan myös aseistuksen ja muun sotakaluston riittävyydestä. Koko talouselämän ylläpito jäi kotirintaman huoleksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kotirintamaväki ansaitsee veteraani-tunnuksen ja turvalliset vanhuudenpäivät.

Kotirintamalle jäivät vain iäkkäät miehet, pääosa naisista sekä nuoriso ja lapset. Pojat, täytettyään kahdeksantoista vuotta, poimittiin kotirintamalta armeijaan. Kukin ikäluokka otettiin sinne kahdessa erässä, eivätkä kaikki ehtineet täyttää vielä kahdeksaatoista palvelukseen astuessaan. Työhön jäävät nuoret miehet olivat 17-vuotiaita tai sitä nuorempia.

Maalaisväestön työn luonne ei kotiin jääville juurikaan muuttunut, eikä uusia työtapoja tarvinnut erikoisemmin opetella. Sen sijaan työn määrä ja sen rasittavuus lisääntyi, kun työmailta puuttuivat parhaassa työiässä olevat miehet. Tilan ulkopuolisiakin velvoitteita tuli, kun kuusitoista täyttäneille työvelvollisille annettiin motintekourakoita.

Itse olin sodan alkuvuodet juuri kotirintamatöissä ja lopusta yli kaksi vuotta sotatyössä. Muistikuvat tuolta ajalta ovat niin eläviä, samankaltaisia kuin monilla ikätovereillani, että niitä on mielestäni pidettävä yleisinä ajan kuvina.

Nyt usein mielletään, että työelämään siirrytään 18-vuotiaina, mutta tuolloin tilanne oli täysin toisenlainen. Ennen sotia Suomi oli vielä 60-prosenttisesti maatalousyhteiskunta, jossa työelämään ei siirrytty vaan siihen kasvettiin perhepiirissä. Lapset olivat usein vanhempien mukana työmaalla leikkimässä, ja siellä pyrittiin tekemään sitä samaa työtä, jota vanhemmatkin tekivät. Leikki muuttui vähitellen tosityöksi.

Muistan, että leikkasin veljeni kanssa sirpillä kauraa ollessani viisivuotias ja sain silloin ensimmäisen sirppijuuston eli pahanlaisen sormihaavan vasempaan käteeni. Kaksitoistavuotiaana minulle vartettiin viikate, ja siitä lähtien töihin mentiin aikamiehen asenteella – harava jäi nuoremmille.

Osa tuotantoelämää hoitaneesta väestä on vielä elossa. Mikäli elintarviketuotantoa ja talouselämää ei olisi pystytty hoitamaan, olisi armeijankin selkäranka katkennut. Seuraamuksista ei välttämättä tarvitsisi puhua, sillä sanomattakin on selvää, että jos näin olisi käynyt, meillä olisi nyt takanamme puoli vuosisataa Neuvosto-Suomen historiaa.

Kotirintamaväen kunniavelka on vielä maksamatta. Sen maksamiseen on Suomella mahdollisuudet, kun vain valtion johdolla halua riittää. Budjettien perusteet on laadittava uusiksi: kyllä sopivia malleja ja karsittavaakin löytyy, kun otetaan järki käteen.

Itsenäisyytemme varmistanut kotirintamaväki ansaitsee veteraanitunnuksen ja turvalliset vanhuudenpäivät. Kun heidän asiansa hoidetaan kuntoon, siitä saadaan samalla uusi vanhushuollon malli, jota voidaan soveltaa jatkossa kaikkiin ikäihmisiin.

Hiljattain on asetettu valiokunta, jonka tehtävänä on laatia Jorma Ollilan johdolla Suomi-brändi. Sen voisi hyvin rakentaa tasokkaasta vanhojen ihmisten kohtelusta. Miltä kuulostaisi: ”Suomi, turvallinen maa ikäihmisille”?

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjoittaja vaatii sote- ja pelastuspalveluiden turvaamista koko maassa. Kuva on Kivelän terveysaseman odotustilasta Helsingistä.

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

Hoitajia työssään hoitaja-asemalla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa.

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Kirjoittaja esittää, että työntekijöiden tulonhankkimiskustannusten verovähennysoikeus on palautettava.

Mielipide: Työntekijän tulonhankkimiskustannukset takaisin verojärjestelmään

Uusimmat

Tuomas Lius iskee tuutin täydeltä jännitystä, seikkailua ja huumoria, mutta Routaan kaadetuissa on myös vakava huoli kännyköihinsä katoavista nuorista

Lehtikioski Limassa, Perussa. Latinalaisessa Amerikassa suurin muutos näkyy painetussa lehdistössä. Radio ja televisio tavoittavat edelleen laajan yleisön, vaikka niiden merkitys uutislähteinä vähenee.

Printti vaihtui someen Latinalaisessa Amerikassa

Ferdinand Wafula (vasemmalla) kertoo viljelijöille koetuloksista opintovierailulla Makuenissa Keniassa.

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

Irene Barrera kotinsa ulkopuolella. Osuuskuntamalli tarjoaa pienituloisille perheille mahdollisuuden omaan kotiin. El Salvadorissa rakennetaan uusia asuntoja, mutta suuri osa niistä on liian kalliita niille, jotka asuntoa eniten tarvitsisivat.

Asuntojen hinnat ovat karanneet paikallisten ulottumattomiin El Salvadorissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
02

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
03

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

 
04

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

 
05

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Juonen juhlaa Talven sotureilla säväyttäneen Olivier Norekin ensimmäisessä suomennetussa rikosromaanissa Syvyyden vartijat

19.09.2026

Himalajan jäätiköt muuttuvat epävakaiksi – Nepalin tuhotulva paljasti varoitusjärjestelmän aukot

19.09.2026

Saksassa luvassa seuraavat järistysvaalit – Berliinissä vasemmisto kiinni suurimman puolueen paikassa

18.09.2026

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa, mutta harvalla on varaa terveelliseen ruokaan

18.09.2026

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin Oulussa ilman Sarkkista ja Kyllöstä – Yhtä nimeä odotetaan ehdolle

18.09.2026

Gallupmonitori 3: Vasemmistoliiton kannatus on ennätystasolla ja kasvaa

18.09.2026

Riippuvuudesta toiseen eli missä mennään kestävyyssiirtymässä

17.09.2026

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

16.09.2026

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

16.09.2026

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

16.09.2026

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

16.09.2026

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset