Venäjän varusteluohjelma ylioptimistinen?
Ohjelma julkistettiin keväällä 2007. Sen rahoitus perustui jo vuosia jatkuneeseen reippaaseen talouskasvuun ja oletukseen raakaöljyn tynnyrihinnan pysymisestä 90–95 dollarin tasolla. Nyt öljyn hinta on jo alle 50 dollaria tynnyriltä.
Maailmanlaajuinen finanssikriisi on iskenyt rankasti myös Venäjän talouskehitykseen ja se horjuttaa myös armeijan hankintaohjelman toteuttamista. Venäjän asevoimien ostoslistaa voi jo pitää ylioptimistisena.
Suomessakin asiantuntijat ovat olleet erimielisiä arvioidessaan Venäjän sotilaallista voimistumista. Useiden vuosien ajan Venäjä on kasvattanut voimakkaasti sotilasbudjettiaan. Vuotuiset korotukset ovat olleet melkein 30 prosentin luokkaa.
Toiset ovat selittäneet puolustusbudjetin nousua lähtötason alhaisuudella ja muun muassa sillä, että korotukset ovat suurelta osin menneet henkilökunnan palkkauksen ja asuntotilanteen kohentamiseen.
Toiset ovat taas vakuuttuneet siitä, että jatkuvat kovat korotukset johtavat ennen pitkää myös Venäjän sotilaallisen voiman merkkittävään kasvuun. Kuuden viimeksi kuluneen vuoden aikana puolustusbudjetti on paisunutkin nelinkertaiseksi.
Ruotsissakin on huolestuttu Venäjän varustautumisesta ja sieltä on jo kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan maan nykyinen puolustusajattelu pitäisi pistää uusiksi. Ruotsihan on luopunut käytännössä oman maansa puolustamisesta ja kehittänyt armeijaansa pääasiassa kansainvälisiä tehtäviä varten.
Georgian sodan
johtopäätöksiä
Viime kesän sota Georgiassa kiinnitti myös maailmalla huomiota Venäjän armeijan nykyiseen valmiuteen ja Moskovan herkkyyteen käyttää sotavoimaansa. Johtopäätökset olivat hyvinkin erilaisia.
Eräät asiantuntijat olivat sitä mieltä, että operaatiollaan Georgiassa Venäjä oli osoittanut, että sen armeija on taas iskukunnossa ja pystyy nopeisiin suurta voimaa vaativiin operaatioihin.
Toiset ekspertit taas näkivät Venäjän armeijan toiminnan Georgiassa osoittaneen, että joukot toimivat kömpelösti eikä eri aselajien yhteistoiminta sujunut lainkaan läntiseen malliin. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että operaatiossa oli mukana paljon vanhaa ja huonokuntoista kalustoa.
Myös Suomessa Georgian lyhyestä sodasta tehtiin hyvin erisuuntaisia johtopäätöksiä. Toiset olivat sitä mieltä, että sodan opetuksena olisi pyrittävä mahdollisimman nopeasti Naton jäseneksi.
Natoon liittymisen vastustajat taas katsoivat, että Venäjän armeijan toiminnasta Georgiassa oli tehtävä täsmälleen päinvastaiset johtopäätökset eli pysyttävä Natosta mahdollisimman kaukana.
Sotilasmenot
ja ydinkärjet
Asiaa kannattaa alkaa pohtia nykyhetken realiteeteista. Tänä vuonna Venäjän puolustusbudjetti on noin 30 miljardia euroa eli kutakuinkin samaa luokkaa kuin Ranskalla. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti on noin 400 miljardia euroa.
USA:n puolustusmenot ovat siis Venäjän asevoimien kuluihin verrattuina yli 13-kertaiset.
Tämä on yksi syy siihen miksi Venäjä on viime vuosina niin voimakkaasti korostanut ydinaseiden merkitystä puolustuksessaan ja satsannut paljon rahaa ydinpelotteensa ylläpitoon ja uudistamiseen.
Ydinaseet ovat halvin tapa säilyttää sotilaallisen suurvallan asema. Venäjällä on tällä hetkellä noin 5 200 toimintavalmista ydinkärkeä ja vielä enemmän varastoituina.
Yhdysvalloilla on käytettävissä 5 400 ydinkärkeä ja suuret määrät varastoissa; osa varalla ja osa purkamista odottamassa.
Venäjän nykyisin voimassa oleva sotilasdoktriini on vuodelta 2000. Sen mukaan ydinaseita voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevään ensi-iskuun Venäjää tai sen liittolaisia puolustettaessa.
Venäjän uuden sotilasdoktriinin julkistamista odotetaan aivan lähiaikoina. Sen luonnos saatettiin julkisuuteen jo viime kesänä, jolloin voitiin todeta että suuria muutoksia nykyiseen sotilasoppiin ei liene tulossa.
Venäjän armeijan
mittava ostoslista
Venäjän armeijan uutta sotilasdoktriinia on käsitellyt Sotilasaikakauslehdessä (11/08) julkaistussa artikkelissaan Venäjän asevoimien nykytila ja kehittäminen everstiluutnantti Jorma Saarelainen, joka on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulussa Venäjän asevoimiin erikoistuneena tutkijana.
Samalla Saarelainen on kaivanut esiin myös Venäjän armeijan ostoslistat eli keväällä julkistetut ylimmän johdon ilmoitukset sotakaluston uusinnasta vuosina 2007–2015. Tuona aikana on tarkoitus korvata Hastig, jota esittää Petteri Pennilä, Venäjän asevoimien nykyisestä asevarustuksesta 45 prosenttia uudella ja modernisoidulla kalustolla
Suunnitelmien mukaan eräänlainen valmisteluvaihe kestää vuoteen 2011, mutta sen jälkeen tavaraa pitäisi alkaa jo tulla suuremmassa mitassa armeijan käyttöön. Hankintoihin on tarkoitus varata 145 miljardia euroa.
Ilmavoimille on luvassa 50 strategista pommikonetta. Ne eivät tosin ole uusia malleja, vaan TU 160 – ja TU 95 -koneita. Pienempiä taistelukoneita ja helikoptereita on listalla useita satoja.
Mannertenvälisiä Topol M -ohjuksia on suunnitelmissa sata kappaletta ja lyhyemmän kantaman Iskander-ohjuksia viidelle ohjuspatterille.
Maavoimille tarjotaan uusi kalusto 40 panssarivaunupataljoonalle, 97 moottoroidulle jalkaväkipataljoonalle ja 50 maahanlaskujoukkojen pataljoonalle. Erilaisia ajoneuvoja ostoslistalla on 116 000 kappaletta.
Laivastollekin on luvassa 30 suurta pinta-alusta ja 8–10 strategista ydinsukellusvenettä. Venäjän laivaston komentaja amiraali Vladimir Vysotski on vahvistanut suunnitelmissa olevan myös 5–6 lentotukialusta.
Finanssikriisi
pahaan aikaan
Saarelainen lukeutuu niihin, joka pitävät Venäjän armeijan hankintasuunnitelmaa optimistisena, jopa ylioptimistisena. Sen toteuttaminen merkitsisi myös sitä, että armeijan osuus Venäjän valtion bruttokansantuotteesta nostettaisiin 2,4 prosentista noin neljään prosenttiin.
Vielä puoli vuotta sitten Venäjän talouden arvioitiin kasvavan vuonna 2009 noin seitsemällä prosentilla.
Nyt tätä ennustetta on jouduttu pudottamaan. Huonommat ajat näkevät jo muun muassa suurten rakennustöiden keskeyttämisenä Moskovassa ja inflaation kiihtymisenä.
Venäjän armeijalla on edelleen ongelmia myös pätevän henkilöstön saamisessa, sillä palkat ja asumisolot eivät ole vieläkään houkuttelevat. Niiden kohentaminen vaatii myös lisärahoitusta, vaikka armeijan miesmäärää vähennetäänkin lähivuosina 1,2 miljoonasta noin miljoonaan.
Venäjän armeijan nykyaikaistamista haittaa Saarelaisen mukaan myös se, että se joutuu ostamaan ulkomailta komponentteja, joita omassa maassa ei valmisteta. Niiden hinnat ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti.
Kaiken lisäksi USA ja eräät länsimaat eivät myy Venäjälle uusinta sotilasteknologiaa, joten Venäjän sotateollisuuden on joutunut ostamaan halpaversioita Kaukoidästä. Ne ovat Saarelaisen mukaan johtaneet muun muassa satelliittien toimintahäiriöihin.
Tietysti raakaöljyn ja kaasun hinnat saattavat taas kääntyä jossakin vaiheessa nousuun, mutta nykyinen tilanne horjuttaa pahasti Venäjän armeijan varustelusuunnitelmaa, jonka mukaan juuri nyt piti luoda perusta uusien aseiden sarjatuotannolle.
uutiskirje 