KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Oikeus kansalaisuuteen

Viimeinen diktaattori Francon patsas Espanjan mannermaalla poistettiin toissa viikolla (kuva) Santanderin keskusaukiolta. Yksi pieni Francon patsas jää vielä Espanjalle kuuluvaan Melillaan Pohjois-Afrikassa, mutta sekin aiotaan siirtää sotamuseoon.

Viimeinen diktaattori Francon patsas Espanjan mannermaalla poistettiin toissa viikolla (kuva) Santanderin keskusaukiolta. Yksi pieni Francon patsas jää vielä Espanjalle kuuluvaan Melillaan Pohjois-Afrikassa, mutta sekin aiotaan siirtää sotamuseoon. Kuva: Lehtikuva/ STRINGER/SPAIN

Espanjan viranomaiset arvioivat, että uusi laki saattaa tuoda maalle jopa puoli miljoonaa uutta kansalaista.

ARTO HUOVINEN
31.12.2008 6.00

Espanjan hyvitys Francoa paenneiden jälkeläisille:

Espanjassa astui maanantaina voimaan laki, joka antaa kenraali Francisco Francon diktatuuria aikoinaan paenneiden lapsille ja lastenlapsille oikeuden saada Espanjan kansalaisuus.

Espanjan sisällissodassa 1936–39 kuoli noin puoli miljoonaa ihmistä. Sota alkoi Francon kapinana vaaleilla valittua tasavaltalaishallitusta vastaan.

Sisällissodan ja sitä seuranneen Francon diktatuurin aikana paenneiden määräksi arvioidaan puoli miljoonaa. Espanja siirtyi demokratiaan Francon kuoltua vuonna 1975.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pakolaiset joutuivat usein luopumaan Espanjan kansalaisuudesta, koska monet Latinalaisen Amerikan maat eivät siihen aikaan hyväksyneet kaksoiskansalaisuutta.

Eniten pakolaisia lähti Ranskaan, Meksikoon, Chileen ja Neuvostoliittoon. Nykyään pakolaisten jälkeläisiä on kolmen ensiksi mainitun lisäksi runsaasti mm. Argentiinassa, Uruguayssa, Kuubassa ja Venezuelassa.

Uusi kansalaisuuslaki on osa ”historiallisen muistin laiksi” nimettyä, vuonna 2007 hyväksyttyä lakipakettia, jolla pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallitus pyrkii hyvittämään diktatuurikauden vääryyksiä. Zapateron isoisä oli yksi monista Francon joukkojen teloittamista sisällissodassa.

Oikeiston konservatiivisin osa vastusti kiivaasti lakipakettia syyttäen sitä sisällissodan haavojen avaamisesta uudelleen.

Kuubasta odotetaan
paljon hakemuksia

Uuden lain mukaan kansalaisuus myönnetään ensinnäkin sellaisille, joiden vanhemmat tai isovanhemmat pakenivat Espanjasta heinäkuun 1936 ja joulukuun 1955 välisenä aikana.

Lisäksi vuosina 1956–1977 paenneiden jälkeläiset voivat hakea kansalaisuutta hieman tiukemmin ehdoin. Ennen lain voimaanastumista lievennettiin ehtoa, jonka mukaan pakolaisuuden syyksi täytyi osoittaa poliittinen vaino eivätkä taloudelliset tekijät. Espanjasta lähti aina 1960-luvulle asti runsaasti väkeä myös köyhyyden vuoksi.

Arviot kansalaisuuteen oikeutettujen määrästä vaihtelevat melkoisesti. Espanjan maahanmuuttoviraston virallinen arvio on puoli miljoonaa. Joidenkin arvioiden mukaan heitä saattaisi olla jopa miljoonaa. Pakolaisten jälkeläisten oikeuksia ajavan järjestön mukaan suoranaisen poliittisen vainon vuoksi paenneiden jälkeläisiä on 180 000.

Kansalaisuushakemus uuden lain perusteella on tehtävä joulukuuhun 2010 mennessä. Hallitus voi tarvittaessa myöntää yhden vuoden jatkoaikaa. Uusien Espanjan kansalaisten ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan, vaan he voivat ryhtyä kaksoiskansalaisiksi.

Runsaimmin Espanjan kansalaisuuteen oikeutettuja on Argentiinassa, jopa 300 000. Espanjan konsulaateissa onkin siellä jo varattu kaikki tapaamisajat aina ensi heinäkuuhun saakka.

Myös Kuubassa uskotaan Espanjan kansalaisuuden houkutuksen olevan suuri. Sadat ihmiset jonottivat Havannassa Espanjan lähetystön edessä joulunpyhinä yötä päivää saadakseen hakemuslomakkeen ensimmäisten joukossa.

Arvioiden mukaan hakemuksia saattaa Kuubasta tulla neljännesmiljoona. Kaikki hakijat eivät kuitenkaan muuta Espanjaan. Osa aikoo kyselyjen mukaan käyttää uutta passiaan matkustusvapautensa lisäämiseen, määräaikaiseen työntekoon ulkomailla tai muuttoon johonkin kolmanteen maahan, erityisesti sukulaisten luo Yhdysvaltoihin.

Tasavaltalaisen
vala kuninkaalle

Muutenkin arvioidaan, että kaikki kansalaisuuteen oikeutetut eivät aio muuttaa Espanjaan eivätkä kaikki aio edes jättää kansalaisuushakemusta. Toisille taloudelliset tekijät voivat olla syy muuttaa, mutta sellaiselle, jolla menee kohtuullisesti, ei välttämättä vanhempien tai isovanhempien kotimaalla ole houkutusta.

Pakolaisten jälkeläisten oikeuksia ajavan järjestön mukaan osa saattaa hakea kansalaisuutta symbolisena hyvityksenä aikomatta muuttaa Espanjaan. Toisilla tähän saattaa tulla periaatteellinen pulma: Espanjan kansalaisuuden saadessaan on vannottava uskollisuutta perustuslaille ja kuninkaalle. Kuningas voi olla vaikea pala sellaiselle, jonka isovanhemmat ovat paenneet tasavaltalaisuuden vuoksi.

Osa Latinalaisesta Amerikasta tulevista uusista kansalaisista saattaa hakeutua muihin EU-maihin, koska Espanjan kansalainen on myös EU-kansalainen. Kielen puolesta heille tietysti olisi helpointa muuttaa Espanjaan.

Zapateron hallitus on harjoittanut vapaamielistä siirtolaispolitiikkaa. Aivan viime aikoina siihen on kuitenkin tullut käänne työttömyyden kasvaessa. Nyt nousukauden aikana Espanjaan tulleille tarjotaan muuttorahaa, jos he palaavat kotimaahansa.

Espanjan asukasluku on 45 miljoonaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään