Islantia ennenaikaisiin vaaleihin saakka luotsaava hallitus saatiin muodostettua sunnuntaina odotetulle pohjalle. Kymmeneen ministeriin kutistetussa hallituksessa on neljä sosiaalidemokraattia ja neljä vihreän vasemmiston edustajaa sekä kaksi puolueiden ulkopuolelta tulevaa ministeriä. Hallituksessa on yhtä paljon naisia ja miehiä.
Pääministeriksi tuli sosiaalidemokraattien Jóhanna Sigurdardóttir, maan ensimmäinen naispääministeri ja tiettävästi maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali pääministeri. Lievästi sanottuna haastavan valtiovarainministerin salkun sai vihreän vasemmiston puheenjohtaja Steingrimur Sigfússon.
Hallituspuolueet sopivat, että ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään huhtikuun 25. päivänä. Niitä siis aikaistettiin viime viikolla esillä olleesta toukokuusta.
Uusi hallitus on vähemmistöhallitus, jolla on takanaan 27 parlamentin 63 paikasta. Keskustalainen edistyspuolue on kuitenkin sitoutunut tukemaan hallitusta luottamuslauseäänestyksissä seitsemällä kansanedustajallaan. Sen sijaan muissa äänestyksissä edistyspuolue ei lupaa automaattisesti tukea hallitukselle.
Hallituksen nimittäminen siirtyi aiemmin kaavaillusta perjantaista sunnuntaille sen vuoksi, että neuvottelut edistyspuolueen tuen ehdoista mutkistuivat.
Mielenosoittajien
tavoitteet toteen
Jos vaalit pidettäisiin juuri nyt, tuoreet hallituspuolueet saisivat todennäköisesti enemmistön. Se on seurausta vihreän vasemmiston – Suomen Vasemmistoliiton yhteistyökumppanin – huikeasta kannatuksen kasvusta. Vuoden 2007 vaaleissa puolue sai 14,3 prosenttia äänistä, mutta nyt tuoreet gallupit näyttävät 28–32 prosentin lukemia.
Sosiaalidemokraateille gallupit tarjoavat nyt 17–18 prosentin lukemia, kun he viime vaaleissa saivat 26,8 prosenttia.
Sosiaalidemokraattien kannatusta syö se, että puolue oli toisena osapuolena mukana viime viikolla kaatuneessa hallituksessa oikeiston itsenäisyyspuolueen kanssa.
Pettymys ei kuitenkaan ulotu edellisessä hallituksessa sosiaaliministerinä toimineeseen Jóhanna Sigurdardóttiriin, joka on pysynyt yli puoluerajojen arvostettuna.
Islannin politiikkaa vuosikymmeniä dominoineen itsenäisyyspuolueen kannatus on pudonnut ennätysmäisen alas, koska monet pitävät sitä pääsyyllisenä talouden romahtamiseen.
Kuukausikaupalla Islannin oloissa valtavia mielenosoituksia pyörittäneet protestoijat saivatkin lauantaina viettää voitonjuhlia, sillä lähes kaikki heidän tavoitteensa olivat toteutuneet. Itsenäisyyspuolueen Geir Haarden johtama hallitus oli kaatunut, uusi hallitus ja ennenaikaiset vaalit tulossa sekä maan finanssivalvonta uudistettavana.
Ainoa jäljellä oleva vaatimus on keskuspankin pääjohtajan David Oddsonin erottaminen. Oddsonista on tullut Islannin luultavasti vihatuin mies, koska hänen katsotaan pitkäaikaisena pääministerinä ja itsenäisyyspuolueen puheenjohtajana kylväneen siemenet talouden holtittomalle menolle jo 1990-luvulla.
Oddsonistakin päästään pian eroon. Uusi hallitus on luvannut yhtenä ensimmäisistä töistään vaihtaa keskuspankin koko johtoportaan.
Hallituksella kapea
liikkumavara
Uudella hallituksella on luottamuspohjaa, mutta ei hetkeäkään aikaa levätä laakereillaan. Hallituksen liikkumavara on kapea, koska pankkijärjestelmä ja maan valuutan arvo ovat romahtaneet.
Ensimmäisenä läntisenä teollisuusmaana sitten Britannian vuonna 1976 Islanti on joutunut turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) hätäapuun. Apupaketti, jossa suurimmat lainanantajat ovat muut pohjoismaat sekä IMF, on Islannin kansantalouden kokoon nähden valtava 10 miljardia dollaria (7,8 miljardia euroa).
Islanti ehti 2000-luvulla tottua nopeaan talouskasvuun, mutta tänä vuonna talouden ennakoidaan supistuvan lähes 10 prosentilla. Työttömyys oli käytännössä täystyöllisyyttä tarkoittavassa yhdessä prosentissa, mutta nyt sen ennakoidaan nousevan 8–9 prosentin lukemiin.
Uusi hallitus sitoutuu IMF:n ohjelman edellyttämän tiukan taloudenpidon noudattamiseen. Samalla se kuitenkin lupaa pitää kiinni hyvinvointijärjestelmän peruspalveluista ja käynnistää julkisia töitä talouden elvyttämiseksi.
Hallitus lupaa jo helmikuussa tuoda parlamenttiin paketin, jolla helpotetaan asuntovelallisten asemaa ja mm. kielletään asuntojen pakkomyynnit puolen vuoden ajaksi. Monet asuntovelalliset ovat joutuneet vaikeuksiin Islannin valuutan romahdettua, koska he olivat ottaneet asuntolainansa ulkomaan valuutassa.
EU-hakemus jakaa
hallituspuolueita
Suurin hallituspohjaa uhkaava karikko lienee kysymys Islannin EU-jäsenyydestä, joka tulee varmasti olemaan huhtikuun vaaleissa yksi pääteemoista. Sosiaalidemokraatit ovat jäsenhakemuksen kannalla, kun taas vihreä vasemmisto on suhtautunut siihen kielteisesti.
Hallitusohjelmassa asia on ratkaistu niin, että EU-jäsenyyden etuja ja haittoja pohtimaan perustetaan komitea. Sen on määrä antaa mietintönsä huhtikuun 15. päivään mennessä. Samalla hallituskumppanit sitoutuvat siihen, ettei EU-jäsenyydestä saa päättää ilman kansanäänestystä.
Niinpä hallitus pyrkii lyhyenä toiminta-aikanaan myös muuttamaan Islannin perustuslakia niin, että kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi.
Ns. luottamusta lisäävänä toimena hallitus lupaa ohjelmassaan toimia ”uusien eettisten periaatteiden mukaisesti” ja julkistaa kaikki ministerien taloudelliset sidonnaisuudet. Ministerien ja parlamentin jäsenten eläkkeet aiotaan saattaa virkamiesten tasolle ja poistaa heidän erityisetunsa. Ministerivastuulain uudistamisesta käynnistetään selvitys.
Hallitus ei aio antaa lupaa uusille alumiinisulatoille. Valaanpyyntiä ei mainita hallitusohjelmassa, mutta sosiaalidemokraatit ovat aiemmin sanoneet peruuttavansa edellisen hallituksen päätöksen pyyntikiintiön nostamisesta 50 valaasta 250 valaaseen.
uutiskirje 