KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ohjuskilpi sekä Yhdysvaltain, Venäjän ja Iranin kolmiodraama

Safir-kantoraketin näköismalli oli esillä Teheranin vallankumousjuhlassa tiistaina.

Safir-kantoraketin näköismalli oli esillä Teheranin vallankumousjuhlassa tiistaina. Kuva: Lehtikuva/ CAREN FIROUZ

JUHA JÄRVINEN
12.2.2009 6.00

Puola ja yhdysvallat tekivät viime elokuun 20. päivänä sopimuksen ohjuskilven rakentamisesta Puolaan. Ohjuskilpi on puolustusjärjestelmä, jonka pitäisi pystyä valmistuttuaan mahdollisesti vuonna 2012 tuhoamaan ballistiset ohjukset, joiden kohteena ovat Yhdysvallat tai Länsi-Eurooppa.

Ohjuskilpiprojekti oli presidentti George W. Bushin lippulaiva ja siksi se onkin suunniteltu torjumaan erityisesti Iranin mahdollisia ohjushyökkäyksiä, vaikka Iranilla ei vielä pitkään aikaan olekaan ballistisia ohjuksia.

Bushille Iran oli kuitenkin ”pahan valtakunta”, jota vastaan oli varauduttava. Puolassa uhkana pidetään enemmän Venäjää, jonka sota Georgian kanssa on saanut puolalaiset pelkäämään vanhaa vihollistaan.

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden ilmaisi maan uuden hallinnon kannan ohjuskilvestä Münchenissa viime viikonloppuna pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa. Hänen mukaansa ohjuskilven kehittämistä on määrä jatkaa ja sen taloudellisuutta ja teknistä kelpoisuutta on tarkistettava.

Kuitenkin Biden sanoi myös, että Washington tulee samalla pyrkimään kompromissiin Venäjän kanssa. Tämä tietysti merkitsisi sitä, että ohjuskilven tilalle pitäisi löytää jokin uusi ratkaisu.

Barak Obaman tultua presidentiksi Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet ovat alkaneet lämmetä. Maita yhdistäväksi tekijäksi saattaa nousta juuri Iran.

Tiistaina Iranin islamilaisen vallankumouksen 30. vuosipäivänä puhunut presidentti Mahmud Ahmadinejad julisti, että Iranista on tullut supervalta, joka voi keskustella Yhdysvaltojen kanssa, mutta vain kuten supervalta keskustelee toisen supervallan kanssa, molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiirissä.

Ahmadinejad julisti, että voimankäyttöratkaisut ovat päättyneet ja alkaa vuoropuhelun aika. Kuitenkin hänen puheensa jälkeen kansanjoukko huusi kuolemaa Yhdysvalloille.

Yhdysvalloilla ja Iranilla ei ole ollut virallisia suhteita Iranin vallankumouksen jälkeen. Obaman valinta on antanut toiveita liennytyksestä. Kuitenkin esteenä ovat Iranin tiukka kiinni pitäminen ydinvoimaohjelmastaan ja tuki Palestiinan ja Libanonin terroristijärjestöille.

Obama saattaa tarjota Venäjälle luopumista ohjuskilven rakentamisesta Puolassa ja Tshekin tasavallassa sekä pyytää vastapainoksi Venäjää pakottamaan Iran myönnytyksiin. Tällä hetkellä Venäjä tekee yhteistyötä Iranin kanssa rakentamalla maahan ydinvoimalaa ja toimittamalla siihen polttoainetta eli Venäjä voi halutessaan pakottaa Iranin Yhdysvaltojen toivomiin myönnytyksiin.

Ohjuskilven kohtalo riippuu Yhdysvaltojen uuden ulkoministerin Hillary Clintonin mukaan Iranin asenteista. Samalla riippuu Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kehityksestä, rakennetaanko Puolaan ja Tshekkiin ohjuskilpi vai ei.

Monet politologit uskovat, että ohjuskilpi on presidentti Bushin kauden suunnitelma, josta Obama vähitellen irrottautuu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Puolan varapuolustusministeri Stanislaw Komorowski, joka Puolan edustajana käy ohjuskilpineuvotteluja, vakuuttaa kuitenkin, ettei aikataulussa ole tullut mitään muutoksia. Seuraava neuvottelukierros käydään kuukauden kuluttua.

Suunnitelman toteuttaminen edistyy Komorowskin mukaan niin nopeasti, että sopimus saattaa olla valmis jo huhtikuussa. Siinä tapauksessa ensi syksynä Varsovan lähelle ilmestyisi ensimmäinen ohjustentorjuntapatteri yhdessä sadan amerikkalaisen sotilaan kanssa.

Ei kuitenkaan olisi mikään ihme, jos Yhdysvallat yllättäen ilmoittaisi, ettei ohjuskilvellä ole käyttöä, koska Iran Venäjän painostuksen ansiosta ei enää uhkaa länsimaita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään