Sudan ja Darfurin voimakkain sissiryhmä JEM allekirjoittivat tiistaina aiesopimuksen, jolla ne lupaavat avata neuvottelut tulitauosta ja rauhansopimuksesta.
Tiistain sopimukseen sisältyy luottamusta lisäävinä toimina vankien vaihtoa sekä Sudanin hallituksen lupaus pidättäytyä hyökkäyksistä Darfurin pakolaisten leireille. Hallitus lupaa myös helpottaa humanitaarisen avun pääsyä pakolaisleireille.
Darfurin muut sissiryhmät eivät olleet mukana neuvotteluissa, joita on käyty viikon ajan Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Sudanin hallitus ja JEM ilmoittavat pyrkivänsä saamaan muut mukaan jatkoneuvotteluihin.
Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Ryhmät ovat keskenään riitaisia. Kun muut merkittävimmät ryhmät tekivät rauhansopimuksen Sudanin hallituksen kanssa toukokuussa 2006, JEM ei allekirjoittanut sitä. Rauhansopimuskin jäi kyllä kuolleeksi kirjaimeksi.
YK:n arvion mukaan Darfurin kuusi vuotta jatkuneessa sodassa on kuollut 300 000 ihmistä ja ainakin 2,2 miljoonaa on joutunut pakolaisiksi. Osa heistä on maan sisäisinä pakolaisina, osa Tshadissa.
JEM eli Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon liike on sotilaallisesti vahvin Darfurin kapinallisryhmistä.
Dohan neuvotteluissa toimi välittäjänä Qatarin pää- ja ulkoministeri Hamad bin Jassim al-Thani ja niitä tukivat YK, Afrikan unioni ja Arabiliitto.
Sudan näyttää
”rauhantahtoaan”
Sudanin hallituksen ja JEM:n pääsemistä nopeasti neuvottelutulokseen voi pitää yllätyksenä.
Erityisen mielenkiintoiseksi sopimuksen tekee sen ajankohta. Useiden lähteiden mukaan YK:n alainen Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on viimeistelemässä pidätysmääräystä Sudanin presidentille Omar al-Bashirille. ICC ilmoitti viime heinäkuussa tutkivansa Bashiria vastaan syytteitä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Syytteet liittyvät juuri Darfuriin, jossa lähinnä arabeista koostuvat Janjaweed-ratsujoukot ovat terrorisoineet siviiliväestöä. Sudanin hallitus on kiistänyt yhteytensä janjaweedeihin, vaikkakin se on myöntänyt perustaneensa ”itsepuolustusjoukkoja”.
Hallitus halunnee nyt sopimuksella JEM:n kanssa korostaa rauhantahtoaan ja torjua pidätysmääräyksen tai ainakin siirtää huomiota neuvotteluhaluihinsa.
Sudanin hallitusta saattaa vauhdittaa myös se, että Yhdysvallat on Barack Obaman kaudella ottamassa tiukemman asenteen Sudania kohtaan. Yhdysvaltain uusi YK-suurlähettiläs Susan Rice nosti heti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan näkyvästi esille Darfurin kansanmurhan ja sanoi YK-joukkojen vahvistamisen Darfurissa olevan yksi keskeisistä tehtävistä.
YK:n ja Afrikan unionin yhteiset Unamid-joukot ovat pahasti alimiehitettyjä. Lähes Ranskan kokoiselle Darfurin alueelle on saatu vasta puolet kaavailluista 26 000:sta rauhanturvaajasta, vaikka YK on ollut jo vuoden mukana operaatiossa.
JEM saattaa nyt tuntea olevansa vahvoilla puristamaan myönnytyksiä Sudanin hallitukselta. Koko sopimus saattaa kuitenkin lopulta osoittautua yhtä merkityksettömäksi kuin aikaisemmatkin neuvottelutulokset Darfurissa.
Ennen Dohan neuvottelujen alkua JEM:n johtaja Khalil Ibrahim sanoi, että varsinaiset rauhanneuvottelut ovat mahdollisia vasta, kun Sudan on valmis vetämään kaikki arabikaartit pois Darfurista ja antamaan Darfurin sisseille edustuksen Sudanin hallituksessa.
ICC hankalasti
temppelinharjalla
Kansainvälinen rikostuomioistuin joutuu nyt hankalaan valintatilanteeseen. Periaatteellinen puoli vaatii, että kukaan ei ole ihmisoikeusrikoksissa lain yläpuolella (Bashir on ensimmäinen ICC:n eteen vaadittu istuva valtionpäämies). Poliittinen harkinta taas sanoo, että pidätysmääräyksen antaminen saattaisi katkaista kaikki neuvottelumahdollisuudet Darfurista.
Asiasta on keskusteltu viime kesästä lähtien ja nyt JEM:n ja Sudanin sopimus tekee sen vielä polttavammaksi. Toisaalta ICC:n on vaikea nyt peräytyä, kun useat maailman johtavat tiedotusvälineet ovat ehtineet vihjata, että pidätysmääräys on tulossa vielä helmikuun aikana.
Voimakkaimmin ovat Bashirin pidätysmääräystä kiirehtineet Yhdysvallat, Britannia ja Ranska. Ne katsovat, että pidätysmääräyksen peruuttaminen tai jäädyttäminen veisivät ICC:ltä uskottavuuden ja pakottaisivat sen pääsyyttäjä Luis Moreno-Ocampon eroamaan.
Toisella puolella ovat Afrikan unioni, Arabiliitto, Islamilaisten maiden liitto sekä kehitysmaista YK:ssa koostuva Ryhmä 77. Esimerkiksi Afrikan unioni antoi äsken huippukokouksessaan julkilausuman, jonka mukaan pidätysmääräys vaarantaisi vakavasti mahdollisuudet Darfurin konfliktin ratkaisuun. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista tämä kanta saa tukea Kiinalta ja Venäjältä.
Yhdysvaltain rooli on siinä mielessä mielenkiintoinen, ettei maa itse ole mukana ICC:ssä. Kun ICC 2002 perustettiin, George W. Bushin hallitus kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta, koska se ei halunnut edes teoriassa antaa ylikansallista tuomiovaltaa omia kansalaisiaan kohtaan. Kuitenkin Yhdysvallat oli jo Bushin aikana tukemassa ICC:n Darfur-syytteiden nostamista kahta alemman tason sudanilaista vastaan.
lehti 