Puolueita on moitittu siirtymisestä keskikenttään. Puolueiden lehdille ei samaa syytöstä ole esitetty. Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen uskoo, että puoluelehdille on vastaisuudessakin tilaa.
Työväenlehdet eivät jouda hänestä historiaan. Niitä ja muita poliittisia lehtiä tarvitaan takaamaan median moniäänisyys.
– Pienistä levikeistä huolimatta työväenlehdillä on merkitystä niin kauan kuin lukijat niihin luottavat, Nieminen sanoo.
Hän ei ota kantaa puolueiden haluun sijoittaa lehdistötukensa entistä enemmän lehtien nettiversioihin.
– Painettu lehti säilyy, kun lukijat luottavat ja tilaajapohja pysyy. Silloin kirjo maailman tapahtumista on värikkäämpi.
Valtamediat eivät
ehdi kaikkeen
Niemisen mukaan on ykköslehtienkin etu, että niillä on kilpailua.
Kilpailuun tarvitaan omia panoksia.
– Puhtaana uutisvälineenä työväenlehtikään ei tässä maailmassa toimi. Pitää löytää elintilaa keskittymällä lehden itse määräämään asiaan ja etsiä valtavirran reunoilta uusia aiheita. Tässä yhteiskunnassa on paljon asioita, joita valtamediat eivät käsittele.
– Tilaa on. Pitää vain uskoa omaan asiaansa, ja hankkia lukijoiden luottamus tällä tavoin.
Niemisen mukaan lukijoiden mielenkiinto on helppo hävittää kilpailemalla samalla aineistolla kuin ykköslehdet.
Rohkeampaa
journalismia!
Työväenlehtiä on luonnehdittu sanomaksi uskovaisilta uskovaisille. Nieminen naurahtaa väitteelle.
– Lukevat niitä muutkin, esimerkiksi minä. Haluan tietää, mitä puolueissa ja niiden sisäpiireissä ajatellaan, vaikka se viesti tulisi rivien välistä.
Lehtien puoluesidonnaisuus ei hänestä ole rasite. Niiden pitää kuitenkin löytää elintilansa rohkeammalla journalismilla ja kehittymällä.
– Täytyy uskaltaa heittää myös joitain asioita pois. Urheilu ja ulkomaat käsitellään muissa lehdissä tosi tarkkaan. Jos työväenlehdet haluavat menestyä niissä, pitää hakea uusia alueita ja keskittyä niihin.
– Pitää tarjota sellaista tavaraa, jota ei muualta tule.
Ilmaisperiaate
romuttaa lehtiä
Lehdet nakertavat Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Niemisen mukaan itse omaa jalkaansa tarjoamalla lukijoille ilmaiseksi tavaraa netissä.
– Kuluttajat on vaikea saada ymmärtämään, että lehdessä on muuta aineistoa kuin netissä. Ilmaisjakelu syö levikkejä.
Työnjako verkkolehden ja painetun lehden välillä on vaikeaa. Toistaiseksi siinä on onnistuttu Niemisen mielestä kohtuullisen hyvin. Suomessa mediatalot hallitsevat nettitarjontaa toisin kuin muualla maailmassa.
– Meillä nettisivuilla on vahva uutispainotteisuus. Silti lehtien levikit ovat erinomaisen vahvoja. Lehden on kuitenkin haastettava lukijansa uudella tavalla.
Kansan Uutisten päätös siirtää lehtensä syksyllä nettiin Viikkolehteä lukuunottamatta vaikuttaa Niemisestä tutulta.
– Tällaisia kokeiluja on muuallakin. Yhdysvalloissa Detroitissa vuodenvaihteessa kolme lehteä painottui verkkoon.
Hän ei ryhdy ennustamaan, miten lehdet menestyvät muuttuessaan nettilehdiksi.
– Painopisteen muuttaminen ei ole vallan tavatonta. Kuinka sitten journalistit tämän omaksuvat ja kuinka lukijat? Se on sitten toinen kysymys.
uutiskirje 
