Kansakuntien joukosta nuorin, Kosovo, juhli 17. helmikuuta ensimmäistä vuottaan itsenäisenä valtiona. Juhlapuheissa korostettiin uuden albaanivaltion vakauttavaa vaikutusta lähialueilla. Kulunut vuosi olikin Balkanilla odotettua rauhallisempi sen jälkeen, kun itsenäisyysjulistusta vastustaneiden serbien mellakat vaimenivat.
Oman varjonsa itsenäisyysjuhliin yrittivät luoda Serbian parlamentin jäsenet, jotka tuona päivänä pitivät istuntonsa Pohjois-Kosovossa. Parlamentti toisti vastustavansa Kosovon itsenäisyyttä ja Eulexia, joulukuussa käynnistynyttä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiota, jonka on tarkoitus korvata Kosovoa hallinnut YK:n alainen Unmik-operaatio.
Serbian pääministerin Mirko Cvetkovicin mukaan Serbia ei koskaan hyväksy Kosovon albaanien ”väliaikaisen johdon lainvastaisia päätöksiä” eikä pyrkimystä luoda ”virtuaalivaltio” Serbian alueelle.
Ulkovalloilta tulleiden onnittelujen joukossa Kosovon presidentti Fatmir Sejdiu ja pääministeri Hashim Thaçi saivat vierailukutsun Yhdysvaltojen uudelta hallinnolta. Kuun vaihteessa toteutuneella vierailulla yhdysvaltalaisisännät vakuuttivat tukeaan Kosovolle ja lupasivat auttaa uusien tunnustusten saamiseksi sen itsenäisyydelle.
Venäjä toisti Kosovon itsenäisyyspäivän tienoilla, että se pitää edelleen kiinni kymmenen vuoden takaisesta Kosovoa koskevasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1244. Sillä ei ole aikomusta tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä ennen Belgradia. Nämä kommentit kirposivat sen jälkeen, kun pääministeri Thaçi oli arvellut Venäjän tunnustuksen tulevan jo lähitulevaisuudessa.
Oikeustoimia
menossa
Presidentin ja pääministerin poissa ollessa Kosovon italialainen YK-johtaja Lamberto Zannier teki oman vierailunsa Belgradiin. Keskustelujen aiheena oli Serbian viime vuoden lopulla esittämä kuuden kohdan suunnitelma, joka koskee muun muassa Kosovon serbialueiden poliisitointa, oikeuslaitosta ja rajavalvontaa.
Serbiehdotuksen mukaan nämä kuuluisivat yhä Unmik-hallinnon piiriin eivätkä Eulexille tai albaanihallinnolle, jotka taas nojautuvat presidentti Martti Ahtisaaren suunnitelmaan ja viime kesäkuussa hyväksyttyyn Kosovon perustuslakiin.
Euroopan unionia on kritisoitu siitä, että se antaa Serbialle myönteisiä signaaleja integraation suuntaan, vaikka maa estää koko ajan EU:n oman Eulex-operaation toimintaa. Samoin pidetään ironisena sitä, että Ahtisaaren suunnitelmaa vastustaessaan Kosovon serbit itse jäävät ilman oikeuksia, jotka se heille takaisi.
Serbian yhteistyötä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa pidetään myös yhä puutteellisena, vaikka arvellaankin, että etsitty serbikomentaja Ratko Mladic pidätettäisiin tämän vuoden aikana. Viimeksi viidelle Kosovon sodan aikaiselle johtohenkilölle langetettiin Haagissa pitkät tuomiot. Serbitahot ovat kommentoineet tuomioita poliittisiksi ja serbivastaisiksi.
Kosovossa on puolestaan käsitelty Eulexin johdolla ensimmäinen sotarikossyyte, joita on sikäläisissä mapeissa odottamassa suuri määrä. Syytettynä ollut albaani tuomittiin 17 vuodeksi vankeuteen toisen albaanin surmaamisesta ja kolmen muun haavoittamisesta kesällä 1998.
Eulex on järjestänyt ensimmäisen oikeuskäsittelyn myös Pohjois-Mitrovicassa sen jälkeen, kun tuomioistuimen serbityöntekijät olivat mielenosoituksella estäneet yhden istunnon. Oikeuslaitos ei ole toiminut Pohjois-Kosovossa sitten viime vuoden helmikuun, jolloin Kfor-rauhanturvaajat ja Unmik-poliisi tyhjensivät oikeustalon serbivaltaajista. Oikeusministeri toivottaa serbit tervetulleiksi takaisin töihin, kunhan he noudattavat Kosovon lakeja eivätkä ole Belgradin ohjailtavissa.
Olot eivät ole
parantuneet
Eulex on saanut toimintaan myös kaksi raja-asemaa, jotka serbit polttivat mielenilmauksena Kosovon itsenäisyysjulistusta vastaan. Tätä kautta Kosovoon on voinut salakuljettaa mm. polttoainetta, jota on sitten myyty halvalla pohjoisen huoltoasemilla.
Salakuljetus, huume- ja ihmiskauppa ovat raporttien mukaan epäkohtia, joita uudessa valtiossa ei ole kyetty kitkemään. Itsenäisyys ei ole parantanut tavallisten kosovolaisten elämää siten kuin haaveiltiin, ja maailmanlaajuinen talouskriisi on huonontanut näkymiä entisestään.
Viimeksi Yhdysvaltain ulkoministeriö arvosteli Kosovon oloja. Raportissa mainitaan muuna muassa viranomaisiin ja poliitikkoihin kohdistuvat hyökkäykset ja uhkaukset, korruptio niin paikallisen hallituksen kuin YK-organisaationkin piirissä, oikeuslaitoksen ongelmat, sosiaalinen diskriminointi esimerkiksi vammaisia kohtaan ja alaikäisen työvoiman käyttö. Pienet välikohtaukset ovat rajoittaneet edelleen sekä serbien ja muiden vähemmistöjen liikkumista albaanialueilla että päinvastoin.
Turvallisuustilanne on kuitenkin parantunut siinä määrin, että Kfor-operaatioon osallistuvat maat ovat alkaneet esittää joukkojen vähentämistä Kosovosta vedoten erityisesti niiden tarpeeseen Afganistanissa. Kosovolaisten mielestä vähentämisen pitäisi tapahtua sovitettuna Kosovon oman armeijan luomiseen, joka sekin on parhaillaan käynnissä Ahtisaaren suunnitelman mukaisesti.
Neuvotteluja
omasta satamasta
Samaan aikaan, kun kuilu Kosovon ja entisen emämaan Serbian välillä näyttää entisestään syvenevän, Kosovo käy monen alan yhteistyöneuvotteluja erityisesti Albanian kanssa. Näitä ovat mm. maiden yhteisten energialähteiden käyttö, moottoritie- ja rautatieyhteyden rakentaminen, yhteiset projektit Albanian Alppien hyödyntämiseksi turismille ja tulliverkoston luominen. Keskustelun aiheena on myös opetus- ja kulttuuriohjelmien yhtenäistäminen.
Ilman meriyhteyttä oleva Kosovo havittelee käyttöönsä jopa omaa satamaa Albaniasta. Sellaista sille on tarjottukin pienestä Shëngjinin rantakaupungista, joka on kosovolaisille ennestään tuttu lomanviettopaikkana. Kulku sinne helpottuu sen jälkeen, kun tienparannus Kosovon rajalla olevan Kukësin kaupungin ja suuremman rannikkokaupungin Durrësin välillä valmistuu.
56 valtiota
tunnustanut
Kosovon on tunnustanut tähän mennessä 56 valtiota, mikä ei ole niin paljon kuin odotettiin. Joukossa on esimerkiksi vain muutama muslimivaltio, niistä viimeisimpänä pieni saarivaltio Malediivit, joka tunnusti Kosovon helmikuussa. Kosovon tulevan vuoden tavoitteena onkin tunnustusten hankkiminen – etenkin viideltä jäljelle jääneeltä EU-maalta – sekä Euroopan neuvoston, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyys.
Kävi näiden tavoitteiden miten kävi, albaanien seuraava juhlanaihe on huhtikuussa, kun Strasbourgin huippukokouksen odotetaan sinetöivän Albanian Nato-jäsenyyden. Albania on jo saanut hyväksynnän kaikilta Nato-mailta, viimeisimpänä Belgialta ja Kreikalta, toisin kuin Kroatia, jonka jäsenyyttä naapurimaa Slovenia ei vielä ole ratifioinut maiden välisen rajakiistan vuoksi.
Albania suunnittelee myös jättävänsä lähiaikoina jäsenyyshakemuksensa Euroopan unioniin, joskin EU on pyytänyt sen lykkäämistä tuonnemmaksi.
Vaikka serbipoliitikot jatkavat yhä vastaanhangoittelua, erään serbialaisen televisiokanavan kyselyssä 61 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että Serbia on menettänyt Kosovon. Vain 2,5 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa toista mieltä.
uutiskirje 