KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Halvasta rahdista maksetaan kallis hinta

Laivarahti aiheuttaa useita ympäristöongelmia. Kuvassa rahtilaiva odottaa purkua Hangon satamassa.

Laivarahti aiheuttaa useita ympäristöongelmia. Kuvassa rahtilaiva odottaa purkua Hangon satamassa. Kuva: Jarmo Lintunen

Nopeasti kasvava tavarankuljetusbisnes saastuttaa ympäristöä monin tavoin ja lisää myös globaalia eriarvoisuutta, todistaa tutkija Olli Tammilehto pamfletissaan. Rahti tulee edulliseksi, koska ympäristövaikutusten kustannukset ulkoistetaan ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Lisäksi valtiot tukevat kuljetuksia auliisti.

Elias Krohn
18.4.2009 9.53

Tuore pamfletti pureutuu globaaliin kuljetusketjuun

Olli Tammilehto: Rahdin rikokset. Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Into-pamfletti, Like 2009. 119 sivua.

Tavaroiden rahtaaminen ympäri maailmaa on talouden globalisaation yksi keskeinen ilmenemismuoto. Sen laajuutta ja vaikutuksia on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Eilen julkistettu Olli Tammilehdon Rahdin rikokset on maailmanmitassakin ensimmäisiä kattavia selvityksiä globaalin kuljetusketjun ympäristö- ja muista vaikutuksista.

Tarkasti dokumentoidussa kirjasessa, jota voisi luonnehtia pamfletin, tietokirjan ja tieteellisen tutkielman yhdistelmäksi, Tammilehto esittelee runsaasti faktatietoa rahtiliikenteen ympäristövaikutuksista. Samalla hän käsittelee rahtia osana nykyisen elämäntapamme ja globaalin kapitalismin laajempia ongelmakenttiä.

Vuonna 2006 Britannia sekä toi että vei 14 000 tonnia suklaakuorrutettuja vohveleita.

Liikenteen ja sen päästöjen kasvu on hyvin voimakasta: Vuoden 1970 jälkeen kulkuneuvojen kasvishuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 120 prosenttia. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2050 niiden osuus kaikista maailman kasvihuonepäästöistä on jo 30-50 prosenttia, kun viisi vuotta sitten se oli hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin mukaan 13 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jos oletetaan päästöjen olevan verrannollisia energiankulutuksen kanssa, rahdin osuus liikenteen kasvihuonepäästöistä olisi noin kaksi kolmannesta ja valtioiden rajat ylittävän rahdin yksi kolmannes.

Myrkkyjä ilmaan,
maahan ja meriin

Kuljetukset saastuttavat ympäristöä lukuisilla muillakin tavoilla. Bensiini sisältää 225:tä myrkyllistä ja syöpää aiheuttavaa kemikaalia. Bensiiniä ja muita polttoaineita pääsee jatkuvasti ympäristöön suuria määriä, jo pelkästään Yhdysvalloissa vuosittain kaksi kertaa enemmän kuin Exxon Valdez-öljytankkerin suuronnettomuudessa Alaskassa 1989.

Halpaa ja likaista bunkkeriöljyä käyttävät rahtilaivat syytävät mereen ja ilmakehään rikkidioksidia ja useita muita myrkkyjä. Laivojen painovesitankeissa kulkeutuu eliöitä uusiin ympäristöihin, joissa ne voivat aiheuttaa vakavia ekologisia häiriöitä, kuten Suomenlahdelta tuttu amerikankampamaneetti. Ihmistenkin terveyttä tällainen voi uhata: Perun vuoden 1991 suuri koleraepidemia saattoi levitä painovedestä, ja laivareittien mukaisesti leviävä Aasian tiikerihyttynen kuljettaa vaarallisia kuumetauteja.

Suuria öljytankkerionnettomuuksia tapahtuu vuosittain 4-5, pienempiä noin sata. Silti enemmän öljyä mereen valuu rutiinitoimissa, kuten tankkeja puhdistettaessa sekä öljyä lastattaessa ja lastia purettaessa.

Tyynenmeren massiivisesta muovijätelautasta, joka on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen, viidennes on peräisin laivoista ja loput suurelta osin kuljetusketjun loppupäästä, muovikasseista.

Haittoja kaaren
alusta loppuun

Erityisen paha saastuttaja on lentoliikenne. Tosin lentorahdin osuus kaikesta tavarankuljetuksesta on alle prosentti, mutta polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohden ovat omaa luokkaansa. Ja vaikka lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä oli 2000-luvun alussa vain 2,2 prosenttia, sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen oli moninkertainen. Lennot nimittäin liikkuvat pääosin tropopaussiksi kutsuttavassa ilmakerroksessa, jossa ei esiinny päästöjä huuhtelevia sateita.

Lentorahti kasvaa erittäin nopeasti: sen uskotaan kaksinkertaistuvan 12 vuodessa. Erään laskelman mukaan vuonna 2020 lentokoneet tuottaisivat jo puolet EU:n hiilidioksidipäästöistä.

Kuljetukset tuottavat myös melusaastetta, joka heikentää ihmisten terveyttä ja aiheuttaa sitä kautta taloudellisiakin kustannuksia. Euroopassa niiden arvioidaan olevan vuosittain 0,2–0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vedenalainen melusaaste puolestaan uhkaa muun muassa valaiden ja delfiinien elinmahdollisuuksia.

Rahdin vaikutukset eivät rajoitu itse kuljetuksiin, vaan myös kuljetusvälineiden valmistus ja huolto kuluttavat luonnonvaroja ja saastuttavat. Lisäksi niiden elinkaaren loputtua jäljelle jää runsaasti kiinteää jätettä, ja kierrätyksessäkin ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuja ja myrkkyjä.

Samoin kuljetusväylien ja terminaalien rakentaminen nielee massiivisesti materiaaleja, joiden hankinta kuormittaa ympäristöä. Britanniassa on laskettu, että jo yhden moottoritiekilometrin rakentamiseen kuluu 150 000 tonnia hiekkaa ja soraa. Sitä hankitaan myös ekologisesti herkiltä alueilta, kuten jokien pohjista.

Ongelmat ulkoistetaan
kehitysmaihin

Mutta eikö tällä kaikella ole sentään toinenkin puolensa? Tuottaahan kansainvälinen kauppa yleisen käsityksen mukaan meille kaikille monenlaista hyvinvointia.

Rahdin ympäristö- ja terveyshaittojen luettelo osoittaa jo itsessään hyvinvointisaldon vähintäänkin kiistanalaiseksi. Ainakin rahdin nykyinen kasvuvauhti on pitemmän päälle yksinkertaisesti mahdoton luonnonvarojen ehtyessä sekä ilmaston lämpenemisen ja ympäristön saastumisen kiihtyessä.

Tammilehdon mukaan kuljetusverkolla on yhteys myös globaaliin eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Kuljetusjärjestelmän olennainen piirre on luonnonvarojen liikakäytön ja saastumisen siirtäminen Pohjoisesta Etelään. Aineellisen elintason viimeaikainen nousu Pohjoisessa perustuu pitkälti juuri siihen.

EU:ssa 1980- ja 1990-luvuilla materiaalien suora kulutus ei kasvanut eikä raaka-aineiden kaivaminen ja louhinta laajentunut suuresta talouskasvusta huolimatta. Sen sijaan raaka-aineiden tuonti Etelästä kasvoi. Kasvun ympäristöhaitat siis ulkoistettiin sinne.

Erityisen saastuttavaa on metallien ja mineraalien louhinta, josta yli puolet tapahtuu Etelässä tai Pohjoisen alkuperäiskansojen mailla, vaikka ne kulutetaan suurimmaksi osaksi Pohjoisen teollisuusyhteiskunnissa. Ongelmien ulkoistamiseen kuuluu myös se, että rikkaat maat vievät köyhiin maihin suuria määriä vaarallisia jätteitä sekä täällä kiellettyjä torjunta-aineita.

Valtiot suosivat
kuljetusbisnestä

Kaukotuonnin sanotaan alentavan tuotteiden hintoja, mistä kuluttajat hyötyvät. Tammilehdon mukaan tämä pitääkin usein paikkansa, mutta halvoista tuotteista maksetaan kallis hinta muualla. Ympäristön tuhoutumisen aiheuttamat suunnattomat kustannukset eivät tule hinnoissa huomioiduiksi. Halvat hinnat perustuvat myös työntekijöiden alipalkkaukseen sekä hengenvaarallisiin työolosuhteisiin.

Kuljetusten edullisuuteen vaikuttaa sekin, että valtiot tukevat niitä monin tavoin. Kuljetusinfrastruktuuri on pitkälti valtioiden rahoittamaa ja rahtiliikenteen verotus vähäistä. Suurimmista veroeduista nauttii kaikkein epäekologisin kuljetusmuoto, ilmailu. Lentopolttoainetta ei veroteta lainkaan, kuten ei myöskään valtamerilaivojen käyttämää öljyä.

Rahtiliikennettä suositaan myös matkustajaliikenteen kustannuksella. Usein matkustajaliikenteessä peritään veroja, mutta samaa järjestelmää käyttävässä rahtiliikenteessä ei. Esimerkiksi mannertenvälisillä lennoilla matkustajat joutuvat subventoimaan samassa koneessa kulkevaa rahtia. Henkilöautoilijatkin ovat rahdin maksumiehiä, koska heidän maksamistaan veroista kustannetaan raskaiden rekkojen aiheuttamaa tien kulumista.

Samoin ympäristövastuuta vaaditaan henkilöliikenteeltä enemmän kuin rahtiliikenteeltä. Autoilussa on siirrytty lyijyttömään bensiiniin, mutta lentokoneiden polttoaineesta lyijyä ei ole tarvinnut poistaa. Dieselin ja polttoöljyn rikkipitoisuutta on rajoitettu voimakkaasti, valtamerilaivojen bunkkeriöljyn ei. Meri- ja lentoliikenne on jätetty Kioton sopimuksen päästövähennystavoitteidenkin ulkopuolelle.

Hyötyjinä
suuret yksiköt

Kansainväliseen kuljetusjärjestelmään liittyy myös ilmiselviä järjettömyyksiä, jotka tuskin edistävät hyvinvointia edes ahtaasti ja lyhytnäköisesti käsitettynä: vuonna 2006 Britannia sekä toi että vei 14 000 tonnia suklaakuorrutettuja vohveleita. Myös maitoa, sianlihaa, lammasta ja muita peruselintarvikkeita tuotiin ja vietiin vastaavalla tavalla päikseen.

Tammilehto muistuttaa myös siitä, miten keinotekoisesti tuotettuja monet kaukotuontia vaativat ”tarpeemme” ovat. Kulutusyhteiskuntahan perustuu tyytymättömyyden, ei tyytyväisyyden luomiseen. Tyytymättömyyttä ilmentänee sekin, että kolme neljäsosaa kaikesta tuotetusta tavarasta palaa viimeistään vuoden kuluttua takaisin luontoon jätteen muodossa.

Yhtenä kontekstina globaalien kuljetusten suosimiselle Tammilehto esittää nykykapitalismille ominaisen rikkauksien ja vallan keskittämisen.

Globaali kuljetusverkosto ja sen saamat edut hyödyttävät isoja tuotantoyksikköjä ja hankintojen keskittämiseen perustuvia ketjuja. Pienet tuottajat ja kaupat kärsivät niin Etelässä kuin Pohjoisessakin. Omavaraistalous tulee usein mahdottomaksi suurimittaisen vientitalouden viedessä resursseja.

Talouden lisäksi järjestelmä edistää myös poliittisen hallinnon keskittymistä.

Vaurauden käsitettä
laajennettava

Mitä vaihtoehtoja nykymenolle sitten olisi? Pelkät tekniset parannukset eivät Tammilehdon mukaan riitä. Esimerkiksi öljyn korvaaminen kasviperäisillä biopolttoaineilla johtaisi ojasta allikkoon: muun muassa lisääntyvään sademetsien ja soiden hävittämiseen sekä köyhien maiden viljelysmaan hyväksikäyttöön.

Sen sijaan tarvitaan perustavanlaatuista yhteiskunnallista muutosta, jollaista monet kansalaisliikkeet ovat jo viritelleet. Kansalaisaktivistien pienestä lukumäärästä huolimatta Tammilehto ounastelee pinnan alla olevan laajempaakin muutospotentiaalia.

Hän pitää mahdollisena luoda ihmisiä innostava visio ”vähän kuljettavasta ja kuluttavasta jälkikapitalistisesta yhteiskunnasta”. Olennaista on silloin ymmärtää taloudellinen vauraus laajemmassa perspektiivissä kuin nykyisin: siihen olisi laskettava mukaan myös yhteisvauraus, kuten hengittämämme ilma, elävä luonto, julkiset palvelut ja tieteellinen tieto. Näitä rikkauksiahan nykyinen globaali kapitalismi turmelee tai privatisoi.

Yhteisvaurautta ja toisenlaisen maailman mahdollisuuksia Tammilehto on käsitellyt perusteellisemmin aiemmissa edelleen ajankohtaisissa teoksissaan, kuten Maailman tilan kootuissa selityksissä (Like 1998).

Rahdin rikokset on tärkeä keskustelunavaus, jolle toivoisi muiltakin kirjoittajilta jatkoa sekä tavarakuljetusten selvittelyn että yhteiskunnallisen muutoksen visioinnin osalta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään