Torstaina juhlittiin Euroopan unionin idänkumppanuuden avajaisia, joissa unioni otti juhlallisesti kumppanikseen kuusi entisen Neuvostoliiton maata: Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan, Azerbaidzhanin, Armenian ja Georgian.
Suunnitelman ideoi Puola liityttyään itse EU:n jäseneksi. Sen valmisteluihin viime vuonna tuli mukaan myös Ruotsi ja sen jälkeen Saksa ja sitä pidetään Puolan tähän asti tärkeimpänä panoksena EU:n toimintaan. Idänkumppanuusohjelmalla Puola pyrkii selvästi EU:n kärkimaiden joukkoon.
Ohjelma onkin tarkoitettu puoliksi Puolan sukulaiskansoille, koska mukana ovat Ukraina ja Valko-Venäjä. Ukrainassa asuu 45,7 miljoonaa ihmistä, Valko-Venäjällä 9,6 miljoonaa. Yhteensä kumppanuusmaissa on 75 miljoonaa asukasta.
Idänkumppanuusohjelma ei lupaa osallistujilleen jäsenyyttä EU:ssa, vaan kyseessä on valmentautuminen yhteistyöhön Euroopan unionin maiden kanssa. Kaikille kumppanuusmaille on luotu yhteinen ohjelma, johon kuuluvat energia- ja turvallisuuspolitiikkaa. Viisumi- ja kauppapolitiikkaa sisältävä ohjelma rakennetaan kullekin maamme erikseen.
Euroopan unioni on myöntänyt idänkumppanuuteen vaatimattomat 600 miljoonaa euroa.
Ukrainalle ei
mitään uutta
Suurimman kumppanuusmaan Ukrainan entinen ulkoministeri Boris Tarasiuk sanoo suoraan, ettei idänkumppanuus anna Ukrainalle mitään uutta, koska se on maan kohdalla jo toteutunut.
Tarasiukin mielestä seuraava askel pitäisi olla Ukrainan jäsenyys Euroopan Unionissa. Tämä askel on kuitenkin vaikea ottaa, sillä viime aikoina Ukrainan johtajien, presidentti Viktor Jushtshenkon ja pääministeri Julija Tymoshenkon keskinäinen valtataistelu on pahasti sotkenut maan asiat.
Ukrainalle idänkumppanuudessa ei todellakaan ole paljon uutta, koska naapurimaa Puola on jo vuosia valmentanut Ukrainaa ja tyrkyttänyt sitä unioniin. Viime aikoina puolalaisten innostus Ukrainaan on kuitenkin vähentynyt ja Jushtshenko on menettänyt oranssivallankumouksen sankarin maineensa.
Erimielisyydet Venäjän kanssa häiritsevät kumppanuusvalmennusta
EU-johtajat
laiskasti paikalla
Idänkumppanuusohjelmallaan Euroopan unioni tulee Venäjän pihamaalle, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja Venäjän ja kumppanuusmaiden kesken. EU:ssa vakuutetaan, että kumppanuusohjelma ei kilpaile Venäjän kanssa.
Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski esitti viime keskiviikkona Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville, että EU ja Venäjä voisivat kumppanuusohjelmassa tehdä yhteistyötä esimerkiksi Kaliningradin alueen kehittämiseksi.
Idänkumppanuuden avajaiskokouksen Prahassa piti olla menestys. EU:n johtajista paikalle saapui kuitenkin vain Saksan kansleri Angela Merkel.
Pois jäivät Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown, Espanjan pääministeri Jose Luis Zapatero, Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja Puolan presidentti Lech Kaczynski.
Paikalle eivät saapuneet myöskään Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko eikä Moldovan presidentti Vladimir Voronin. Tshekin tasavallan presidentti Vaclav Klaus ilmoitti, ettei hän ota Lukashenkoa vastaan.
EU:ssa tyydyttiin siihen, että Valko-Venäjän hallitus oli yleensä Prahassa edustettuna. Valko-Venäjä on viime aikoina ollut ongelma Euroopalle. Valko-Venäjän demokraattisen opposition mukaan Euroopan unioni on tehnyt pahan virheen alkaessaan lelliä Lukashenkoa, joka ei opposition mukaan ole muuttanut politiikkaansa yhtään myönteisemmäksi.
Valko-Venäjän lisäksi myös toisella idänkumppanuusohjelman maalla, Georgialla on vaikeuksia demokratian toteuttamisessa.
lehti 