Sri Lankan hallitus juhlii voittoa tamilitiikereistä
Sri Lankan hallituksen joukot mursivat viikonloppuna tamilitiikereiden (LTTE) viimeiset puolustuslinjat. Taistelualueelta tihkuneiden tietojen mukaan voiton hinta siviileille oli hirveä.
YK arvioi viime viikolla, että tammikuusta lähtien alueella on kuollut 7 000 siviiliä. Luultavasti ei koskaan selviä, paljonko uhreja on sen jälkeen tullut lisää.
Sri Lankan koillisosissa kuukausia jatkunut verilöyly on samalla esimerkki siitä, että se mikä ei ole televisiossa, ei ole mielessä. Moneen muuhun konfliktiin verrattuna Sri Lanka on saanut vähän huomiota. Hallituksen kannalta oli siis onnistunut ratkaisu estää ulkomaisten tv-yhtiöiden pääsy taistelualueelle.
Puolueetonta tietoa siviilien kohtalosta on saatu vain muutamien avustustyöntekijöiden välityksellä. Hekin ovat tehneet sen henkensä kaupalla.
Täydellistä
piittaamattomuutta
Ulkopuolisten mukaan sodan kumpikin osapuoli on osoittanut täydellistä piittaamattomuutta siviilien turvallisuutta kohtaan. Tamilitiikerit marssittivat kymmenientuhansien tamilisiviilien joukkoa ihmiskilpinä peräytyessään yhä ahtaammaksi käyneelle alalle. Vanhoja miehiä ja nuoria poikia pakkovärvättiin tykinruuaksi.
Hallituksen joukot puolestaan ovat siekailematta käyttäneet raskasta aseistusta, tykistöä, kranaatinheittimiä ja ilmapommituksia erottelematta siviilejä ja tamilisissejä.
Viimeisessä vaiheessa saartorenkaassa arvellaan olleen ehkä 70 000 siviiliä. Kaikkiaan hallituksen perustamissa keskitysleirimäisissä pidätyskeskuksissa on 250 000–300 000 ihmistä. Avustusjärjestöt pelkäävät, että he joutuvat olemaan niissä vähintään vuoden, koska hallitus etsii mahdollisia tamilitiikereitä heidän joukostaan.
Jyrkkä linja
niskan päällä
Hallitus näyttää nyt saaneen lopullisen sotilaallisen voiton vuodesta 1983 jatkuneessa sisällissodassa. Monet asiantuntijat katsovat kuitenkin, että hallituksen pitäisi nyt osata myös sovittelu.
Muuten konflikti jää kytemään. Tiikerien tilalle saattaa tulla uusi sukupolvi, joka voi vähintään itsemurhaiskuilla horjuttaa Sri Lankan turismia ja taloutta.
Sri Lankan presidentin Mahinda Rajapaksen taustavoimat edustavat enemmistöväestö singaleesien jyrkän kansallismielistä linjaa. He vastustivat Norjan välityksellä vuonna 2002 neuvoteltua tulitaukoa, ja Rajapakse nousi valtaan 2005 ohjelmanaan LTTE:n täydellinen murskaaminen.
Sri Lankan sisällissota ei koskaan ollut siistiä, mutta Rajapaksen aikana se muuttui entistä häikäilemättömämmäksi. Samalla koko yhteiskunta on militarisoitunut.
Rajapaksen hallinto on vuosi vuodelta muuttunut yhä autoritaarisemmaksi. Toisinajattelu on joutunut ahtaalle, toimittajia on kadonnut ja murhattu.
Konfliktin
juuret syvällä
Tamileita on Sri Lankan 20 miljoonasta asukkaasta 13–14 prosenttia. Heistä suunnilleen puolet on ns. alkuperäisiä tamileita, saarella ikimuistoisista ajoista eläneiden tamilien jälkeläisiä.
Toinen puoli tamileista on niiden tamilien jälkeläisiä, jotka Britannian siirtomaavalta toi 1800-luvulla Intiasta teeplantaasien työvoimaksi. Sri Lankan itsenäistyessä 1948 puolet silloisista ”intialaisperäisistä” tamileista palautettiin takaisin Intiaan.
Brittien katsotaan siirtomaahallinnossaan suosineen tamileita singaleesien kustannuksella. Sri Lankan itsenäistyttyä osat ovat vaihtuneet ja tamilit ovat kokeneet itsensä sorretuiksi.
LTTE:n vaatimus oli itsenäinen tamilivaltio Sri Lankan koillisosaan. Rajapakse taas on sulkenut pois tamilien autonomiankin.
Konfliktin syiden purkaminen vaatisi sovittelua, mutta sen eväät ovat heikot, jos kummallakin puolella vahvistuvat katkeruus ja jyrkät asenteet.
IMF:n laina
pelinappulana
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vaati viime viikolla tamilitiikereitä laskemaan aseensa ja Sri Lankan hallitusta lopettamaan siviilien umpimähkäisen tulittamisen.
Viime torstaina Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton varoitti, että Sri Lankalle luvattu 1,4 miljardin euron IMF:n laina voi joutua uudelleen harkittavaksi, jos konfliktia ei ratkaista. Britannian ja Ranskan ulkoministerit olivat alkuviikosta vihjanneet samaa.
IMF:n raha olisi Sri Lankan hallitukselle tarpeen, koska sekä voimakas panostus sotilasmenoihin että kansainvälinen taantuma ovat vieneet maan talouden ahtaalle.
Uhkaukset toivat tavallaan hallitukselle lisäkannusteen hoitaa sodan loppuvaihe mahdollisimman nopeasti – jolloin paradoksaalisesti siviileistä piitattiin entistäkin vähemmän.
Taistelujen nyt ilmeisesti päätyttyä IMF:n laina päässee kohta jäistä.
Apua lännestä
ja Kiinasta
LTTE on sekä Yhdysvaltain että Euroopan unionin terrorijärjestöjen listalla. Näin Rajapakse on voinut sanoa Sri Lankan sisällissodan olevan osa laajempaa ”terrorisminvastaista sotaa”.
Monessa länsimaassa on merkittäviä tamiliyhteisöjä, joista on kerätty pakkoverona rahaa LTTE:lle ja värvätty vahvistuksia sissien riveihin. Koska LTTE on luokiteltu terrorijärjestöksi, ovat länsimaat pyrkineet katkomaan tätä liikennettä.
Sri Lankan hallitus ei kuitenkaan ole jättäytynyt pelkästään lännen myötämielisyyden varaan. Rajapakse sai 2007 liittolaisekseen Kiinan, joka on antanut parina viime vuotena merkittävästi talousapua Sri Lankalle. Vielä tärkeämpiä ovat hallituksen sotamenestykselle olleet Kiinasta saadut aseet.
Kiina rakentaa satamaa Sri Lankan kaakkoisrannikolle Hambantotan kaupunkiin – joidenkin länsilähteiden mukaan hankkeeseen sisältyy myös Kiinan laivastotukikohta.
Sri Lankan tärkein öljyntoimittaja Iran on antanut saarivaltiolle edullisia lainoja ja lykkäystä öljylaskujen maksuun.
Sri Lanka on saanut Pakistanista aseita ja se on neuvotellut huomattavista lainoista Libyan ja Jordanian kanssa. Rajapakse on siis sijoittanut muniaan moneen koriin.