Opposition kansanedustaja sanoo demokratian olevan vaarassa
Zainul Abedin Farroque istuu helsinkiläisen hotellin huoneessa vierailtuaan eduskunnassa. Hän vaikuttaa väsyneeltä ja vähän stressaantuneelta. Bangladeshilainen kansanedustaja on reissannut tiukalla aikataululla pitkin Eurooppaa kertomassa kotimaansa tilanteesta ja hakemassa tukea toiminnalleen maansa demokratian ja parempien elinolojen puolesta.
Bangladeshin Kansallisen Puolueen (BNP) eduskuntaryhmän puheenjohtajalla riittää stressin aiheita myös kotimaassaan.
BNP:n muodostaman edellisen hallituksen kausi päättyi vuonna 2006. Bangladeshissa hallituksen on erottava jo kolme kuukautta ennen vaaleja ja luovutettava valta tilapäiselle virkamieshallitukselle.
Tällä kertaa virkamieshallitus ei kuitenkaan järjestänyt vaaleja kolmen kuukauden päästä, vaan pitkitti valtakauttaan kaksi vuotta poliittisiin väkivaltaisuuksiin vedoten. Maahan julistettiin myös poikkeustila.
Tuona aikana Zainul Abedin Farroque joutui poliittisista syistä vankilaan puoleksitoista vuodeksi.
Viime joulukuun lopulla järjestettiin vihdoin parlamenttivaalit, joissa entisen pääministerin Sheikh Hasina Wajedin Awami-liitto sai murskavoiton. Liitto sai 300-paikkaisesta parlamentista 231 paikkaa, kun BNP:n paikkamäärä jäi 29:ään. Kansainväliset tarkkailijat pitivät vaaleja rehellisinä, mutta BNP:n mukaan näin ei ollut, vaan puolueen kannattajia oli muun muassa estetty äänestämästä.
Farroquen mukaan tarkkailijoita ei ollut läheskään joka paikassa. Hän ihmettelee myös, miksi EU:n vaalitarkkailijoiden raportin julkistaminen kesti yli kuukauden.
– Tämä on kova syyte, mutta me arvelemme, että sitä vääristeltiin.
Oppositio penää
ihmisoikeuksia
Parlamenttiin enemmistön saanut Awami-liitto pyrkii nyt muuttamaan perustuslakia vahvistaakseen omaa asemaansa.
– He haluavat siirtyä yksipuoluejärjestelmään ja rajoittaa lehdistön- ja sananvapautta, Farroque sanoo.
– Oppositiopuolueen edustajia otetaan kiinni, mielenosoituksia kielletään, tehdään perättömiä rikosilmoituksia, laitetaan vankilaan… Meillä ei ole oikeastaan ihmisoikeuksia.
Nykyisellä hallituksella on takanaan suuren naapurimaan tuki. Farroque sanoo Intian sekaantuvan voimakkaasti Bangladeshin asioihin. Intian rooli selittää hänen mukaansa myös sen, että länsimaat ovat haluttomia puuttumaan Bangladeshin tilanteeseen.
– Ne arvostavat sitä mitä Intia sanoo. Meitä ei kuunnella samalla lailla.
Iso naapuri
kiristää
Intian vaikutus näkyy Farroquen mukaan Bangladeshissa monin tavoin. Se on esimerkiksi rakentanut padon Himalajalta Intian kautta Bangladeshiin virtaavaan jokeen. ”Koekäyttöön” rakennetusta padosta on tullut pysyvä, vaikka kansainvälisen sopimuksen mukaan sen ylläpitäminen vaatisi myös toisen osapuolen suostumusta.
– Kun on kuiva kausi, he eivät laske meille yhtään vettä ja meillä on vesipula. Sitten kun on sadekausi, he avaavat portin ja Bangladeshissa on tulva.
Farroque sanoo Intian estävän vesivoimalla tuotetun sähkön tuomisen Nepalista Bangladeshiin, koska välissä on muutama kilometri Intian aluetta, sekä käyttävän elintarvike- ja muuta kauppaa kiristyksen välineenä.
– Jos jokin ei mene heidän mielensä mukaan, kuljetukset pysähtyvät ja hinnat nousevat.
Yhtä lailla kuin Bangladesh Intian politiikasta kärsivät Farroquen mukaan myös sen muut pienet naapurimaat.
Monenlaisia
levottomuuksia
Valtataistelu saa Bangladeshissa monenlaisia muotoja. Helmikuussa rajavartiolaitoksen päämajassa yli 50 korkea-arvoista upseeria sai surmansa alaistensa tulituksessa. Hallituksen mukaan kyse oli yksittäisten rajavartijoiden kapinasta. Oppositio kuitenkin epäilee, että hallitus tietää enemmän kuin kertoo ja että taustalla on laajempaa valtakamppailua, jossa ulkovalloillakin saattaa olla osuutensa.
Ison poliittisen roolin on saanut myös kiista BNP:n johtajan, entisen pääministerin Begum Khaleda Zian asunnosta. Zia on entisen presidentin, vuonna 1981 murhatun kenraalimajuri Ziaur Rahmanin leski. Rahmanin kuoltua silloinen hallitus teki Zian kanssa 99 vuoden vuokrasopimuksen pariskunnan sotilasalueella sijaitsevasta asunnosta. Nykyinen hallitus on kuitenkin häätämässä Ziaa, mikä on saanut opposition protestoimaan voimakkaasti.
– Myös EU ja muut kansainväliset toimijat ovat ottaneet asian huomioon ja yrittävät puhua hallitukselle järkeä, jotta se ei tekisi tästä turhan isoa juttua, Farroque kertoo.
Yrttiaho selvittää
yhteistyötä
Tavallisten bangladeshilaisten elämässä suurimpia ongelmia ovat köyhyys sekä pula energiasta ja vedestä. Maa on erittäin tiuhaan asuttu: pinta-alaltaan se on alle puolet Suomesta, mutta siellä asuu yli 160 miljoonaa ihmistä.
Farroque toivoo Suomen lisäävän kehitysyhteistyötään Bangladeshin kanssa. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on maassa muutamia projekteja muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla sekä köyhien ihmisten yhteisöllisen toiminnan edistämiseksi.
Farroque kävi eduskunnassa kansanedustaja Jyrki Yrttiahon (vas.) vieraana. Yrttiaho lupasi lähteä kollegoineen Bangladeshiin selvittämään yhteistyön tarvetta ja mahdollisuuksia.
Kehitysyhteistyön lisäksi Farroque toivoo, että bangladeshilaisia voisi tulla nykyistä enemmän Suomeen opiskelemaan ja että Suomi voisi tulevaisuudessa perustaa suurlähetystön Bangladeshiin. Nyt Bangladeshia koskevia asioita hoidetaan Suomen Intian suurlähetystössä.
Bangladeshilaisia maahanmuuttajia Suomessa asuu noin 2 000, joista suuri osa on saanut Suomen kansalaisuuden.
lehti 