Puola on viimeisiä Euroopan maita, joka aikoo lähivuosina siirtyä tuottamaan sähköä ydinvoimalla. Puolan ydinvoimalobbarit ovat viime aikoina vakuuttaneet päättäjiä siitä, että nyt on viimeinen hetki tehdä päätös ydinvoimalan rakentamisesta. Heidän mukaansa viivyttely saattaa tulla kalliiksi.
Kiirehtijöiden mukaan 30 maata maailmassa haluaa lähiaikoina aloittaa ydinvoimaloiden rakentamisen ja tässä tungoksessa parhaan mahdollisen rakentamisajankohdan valitseminen saattaisi olla Puolalle hankalaa.
Ruotsin hallitus ilmoitti helmikuussa, että se aikoo antaa luvan uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen.
Syynä Puolan energiapolitiikan muutokseen ovat Euroopan unionin tiukentuneet määräykset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Viime vuonna Puola tuli EU:ssa parrasvaloihin vastustaessaan unionin suunnitelmia vähentää hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjä neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä.
EU:n tavoite kuitenkin hyväksyttiin ja sähkön tuotannoltaan 95-prosenttisesti hiilestä riippuvainen Puola joutuu nyt etsimään vähemmän hiiltä käyttäviä energiantuotannon muotoja. Puola lisää myös maakaasun käyttöä.
Zarnowiecin reaktori
meni Loviisaan
Ydinvoima on puolalaisille tuttu vaihtoehto jo kommunismin ajalta. Maassa alettiin suunnitella ydinvoimalan rakentamista vuonna 1972 Zarnowieciin lähelle Itämeren rannikkoa. Kommunismin kaaduttua Puolassa ja Tshernobylin voimalaonnettomuuden tapahduttua vuonna 1986 ydinvoimalan rakentamista alettiin kiivaasti vastustaa.
Solidaarisuus-liikkeen järjestämät mielenosoitukset ydinvoimaa vastaan keräsivät enimmillään noin miljoona ihmistä. Voimalan rakentamisesta luovuttiin 1980-luvun ja 1990-luvun vaihteessa ja yksi reaktori myytiin Loviisan voimalaan.
Suunnitelmien mukaan Puolan ensimmäinen ydinvoimala käynnistyy vuoteen 2020 mennessä. Luultavasti Puola hankkii ranskalaisen, kaikkein kehittyneintä teknologiaa edustavan voimalan, joka on myös kaikkein kallein.
Puolassa ydinenergian valintaa perustellaan uraanin hiiltä halvemmalla hinnalla. Ydinvoimalan polttoaineen arvioidaan maksavan 40 miljoonaa euroa vuodessa, yhtä paljon energiaa tuottavan hiilivoimalan 166 miljoonaa euroa.
Puolan Greenpeace vastustaa ydinvoimaa energiansäästökampanjalla. Greenpeacen Puolan energiakoordinaattori Magdalena Owsik sanoo, että kestävä energiaratkaisu voi Puolassa perustua vain energiansäästöön, sillä maan talous käyttää kaksi kertaa enemmän energiaa kuin Euroopan unionin maat keskimäärin.
Energiasilta
Liettuaan riskialtis
Puolan siirtymistä ydinvoiman käyttöön lisää myös Puolan ja Liettuan kasvava energiayhteistyö. Suunnitteilla on puolalais-liettualainen energiasilta, jota pitkin voidaan siirtää Liettuassa Ignalinan ydinvoimalassa tuotettua sähköä Puolaan.
Tähän mennessä maiden välillä ei ole ollut sellaista energialinjaa, joka täyttäisi Euroopan unionin standardit. Lähiaikoina tällainen yhteys kuitenkin rakennetaan.
Liettuan ja Puolan energiayhteistyö on kuitenkin riskialtista peliä, koska Liettua on Euroopan unionin vaatimuksesta luvannut sulkea Ignalinan Tshernobyl-tyyppisen reaktorin jo tänä vuonna. Liettualaiset pitävät voimalan sulkemista miltei talousrikoksena ja Liettuan parlamentti onkin päättänyt, että voimalan sulkemista viivytetään vuoteen 2012.
Liettua aikoo järjestää voimalan sulkemisesta vielä kansanäänestyksen, jonka tulos ei kuitenkaan ole sitova.
Ignalina tuottaa nykyisin 70 prosenttia Liettuan energiantarpeesta. Jos se suljetaan ennen uuden voimalan valmistumista, maan fossiilisen energian tarve kasvaa 90 prosenttiin. Liettua suunnittelee myös uusia tuulivoimapuistoja Itämerelle.
Liettuan ja Puolan energiasiltaa valmistellaan kuitenkin jo uuden ydinvoimalan, Ignalina II:n varalle. Liettualaisten mukaan uusi voimala valmistuu vuonna 2015, asiantuntijoiden mukaan 2017–2018. Sitä rakentavaan konsortioon tulevat Liettua, Puola, Latvia ja Viro.
Liettuan kumppanit ovat hermostuneita energiatulevaisuudestaan, koska Ignalinan sulkemisajankohdasta ei ole varmuutta. Puolan omat ydinvoimalasuunnitelmat ovat saaneet lisää vauhtia tästä epävarmuudesta.