Maassa vieraillut Thomas Wallgren:
Helsingin yliopiston dosentin Thomas Wallgrenin mukaan Hondurasin presidentin Manuel Zelayan syrjäyttäminen kesäkuun lopussa on väkivaltainen sotilasvallankaappaus. Wallgren palasi Hondurasista eilen.
Yleisesti Zelayan syrjäyttämisen syyksi on esitetty sitä, että hän pyrki perustuslakia muuttamalla jatkamaan omaa valtakauttaan lain määräämän neljän vuoden ylitse.
Wallgrenin mukaan kriisin taustalla vaikuttavat kuitenkin toisaalta sisäpoliittiset konservatiiviset voimat ja toisaalta kansainvälinen tahto estää Hondurasia valumasta Venezuelan sosialistipresidentti Hugo Chavezin valtapiiriin.
Hondurasin poliittinen eliitti ei hyväksy Zelayan muutaman viime vuoden aikana tekemiä muutoksia, jotka rapauttavat heidän etuoikeuksiaan. Zelayan johdolla Hondurasissa on toteutettu sosiaalisia uudistuksia, kuten minimipalkan korottaminen yli puolella.
USA pitää yllä
suhteita Hondurasiin
Kansainvälisestä näkökulmasta Honduras on ollut Yhdysvalloille melko merkittävä kumppani. Maassa on vahva antikommunistinen perinne. 1980-luvun myllerryksessä Honduras oli maa, jossa Yhdysvallat pystyi toimimaan vapaasti.
Hondurasin siirtyminen Chavezin leiriin olisikin USA:lle ongelmallista. Latinalaisen
Amerikan tutkimukseen erikoistuneen dosentti Jussi Pakkasvirran mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin lähipiiri kannattaa Hondurasin sotilasjunttaa.
USA ei toistaiseksi ole jäädyttänyt suhteitaan Hondurasiin. Vallankaappaus onkin pystynyt jatkumaan vahvana jo monen viikon ajan, koska kansainvälinen painostus ei ole ollut tarpeeksi voimakasta.
Ulkoistettua
väkivaltaa
Vaikka mikään maa ei ole tunnustanut sotilasjuntan johtajuutta, kaappausta on länsimediassa usein pidetty lähinnä poliittisena kriisinä eikä verisenä vallankaappauksena.
Thomas Wallgren kertoo kuitenkin vankilassa vieraillessaan tavanneensa lukuisia pahoinpideltyjä ihmisiä, joita poliisit kielsivät hakanneensa. Yksittäisiä vastarintaan osaa ottaneita ihmisiä on ammuttu. Kadonneita on yli sata.
Wallgrenin mukaan Hondurasin vallankaappauksessa uudenlainen piirre on se, että armeija on ulkoistanut väkivallan. Väkivaltaisia tekoja tekevät siviilipukuiset ihmiset, joista ei tiedetä, keitä he ovat.
– Mielenosoituksesta palaava ihminen saattaa kadota kotimatkallaan. Ruumis löydetään myöhemmin jostakin tynnyristä, ja siitä löytyvät jäljet osoittavat, että uhri on ammuttu sellaisella aseella, joita armeija käyttää, Wallgren kuvailee.
Tarkkaa
mediatyötä
Toinen Hondurasin sotilasjuntan oivaltama seikka on tiedonvälityksen merkitys nykyisessä kansainvälisessä politiikassa. Wallgrenin mukaan armeija on saanut systemaattisella mediatyöllä vakuutettua suuren osan länsimedioista siitä, että kaappauksella on laillinen perusta.
Wallgren painottaa, että Hondurasiin on lähetettävä kansainvälisiä tarkkailijoita, sillä nykyiseltä hallinnolta ei saada luotettavaa tietoa. Hän varoittaa myös tarjoamasta marraskuulle suunnitelluille vaaleille legitiimiyttä lähettämällä maahan vaalitarkkailijoita.
– Juntta saattaa yrittää vaaleilla pelata aikaa ja luoda kuvaa siitä, että tämänhetkinen sekava tilanne saadaan kuntoon.
Maan tulevaisuudesta Wallgren ei uskalla antaa arviotaan. Tällä hetkellä vastarintaliike on hänen mukaansa vahva ja päättäväinen, mutta sen organisoituminen ja mobilisaatio on heikkoa.
– Viime päivät ovat olleet aiempaa väkivaltaisempia, ja ihmiset ovat peloissaan, Wallgren sanoo.
uutiskirje 
