Hyvin usein puhutaan välikädestä. Mitä välikäsi tarkoittaa, sille ei kuitenkaan ole oikein määritelmää.
Oletetaan, että hallitus alentaisi ruuan arvonlisäveroa. Sehän tuntuisi hyvältä ratkaisulta. Mutta, kuten olemme nähneet monessa yhteydessä, alennukset ovat vähän ajan kuluttua hävinneet ja hinnat entisellään tai jopa korkeampia kuin ennen alennuksia. Iskeekö tässä nyt sitten se välikäsi, joka ottaa kuluttajalle ja tuottajille tarkoitetun hyödyn omaan pussiinsa.
Keskustelin kerran erään kauppaneuvoksen kanssa Venäjän mafiasta. Kauppaneuvos kertoi pitkällisellä kokemuksellaan, että ei tarvitse mafiaa hakea Venäjältä. Omat tukkuliikkeemme määrittelevät hintansa ja kaupoissa myytävät tuotteet lähes mielivaltaisesti.
Kauppiailla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta solmia tuontisuhteitaan suoraan tuottajiin, vaan kaiken on kierrettävä tukkuliikkeen laskutuksen ja kohtuuttomien välityspalkkioiden kautta.
Tämä järjestelmä lienee myös paljon arvostellun maataloustuotannon heikon kannattavuuden syynä. Jos ja kun ruuan arvonlisäveroa alennetaan, järjestelmän on taattava, että tukkuliikkeet, kuljetukset ja kauppa eivät vastaavasti nosta hintojaan.
Jos tällaisille ”välikäsille” annetaan vapaa toimintavalta, johtaa se siihen, että vuoden päästä on menetetty veroalennus ja maksumiehinä ovat ennestään tiukilla olevat vähävaraiset kansalaiset.