KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Sovinnollista henkeä Gdanskissa toisen maailmansodan muistojuhlassa

Puolalainen sotaveteraani otti kuvia varhain tiistaiaamuna toisen maailmansodan muistojuhlallisuuksien alkaessa Gdanskin Westerplattella.

Puolalainen sotaveteraani otti kuvia varhain tiistaiaamuna toisen maailmansodan muistojuhlallisuuksien alkaessa Gdanskin Westerplattella. Kuva: Lehtikuva/ WOJTEK RADWANSKI

Gdanskin Westerplattelle saapui yli 31 maan edustajia kunnioittamaan toisen maailmansodan muistoa.

JUHA JÄRVINEN
2.9.2009 13.20

Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 Gdanskissa Westerplattella, kun panssarilaiva Schleswig-Holstein ampui mereltä tykeillä Puolaan ja Saksan armeija hyökkäsi maalta musertavalla ylivoimalla. Syyskuun kolmantena päivänä Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle vaatien hyökkääjän vetäytymistä Puolasta.

Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 23.9. Tähän Saksan ja Venäjän solmima Molotov-Ribbentrop-sopimus antoi sille vapaat kädet. Varsova antautui saksalaisille 28.9.1939.

Tämän jälkeen sota kesti vielä yli viisi vuotta. Puolan historiallisten muistojen instituutin (IPN) mukaan sodassa Saksaa vastaan kuoli vuoden 1940 loppuun mennessä 5 470 000–5 670 000 puolalaista, sodassa Neuvostoliittoa vastaan vuoden 1950 loppuun mennessä 150 000. Neuvostoliittolaisia kuoli sodassa 27 miljoonaa.

Venäjällä tehtiin Puolasta Hitlerin liittolaista

Puolassa toisen maailmansodan aloittamisen muistopäivän viettäminen alkoi ikävissä merkeissä jo toista viikkoa ennen vuosipäivää. Venäjän televisio väitti, että Puola antoi ennen maailmansodan alkamista tukensa Adolf Hitlerille Neuvostoliittoa vastaan. Venäjän tiedeakatemian entinen tutkija, politologi Juri Fjodorov väittää, että pääministeri Vladimir Putin ja hänen tukijansa Kremlissä inspiroivat tätä kampanjaa.

Venäläisten historioitsijoiden enemmistö ei usko väittämään Puolan tuesta Hitlerille. Kuitenkin monet itseään historioitsijoiksi kutsuvat kirjoittavat tarinoita pahoista puolalaisista ja niitä julkaistaan esimerkiksi Komsomolskaja Pravdassa.

Venäläinen politologi Maria Lipman sanoo, että kukaan Venäjällä ei usko, että puolalaiset olisivat ennen toista maailmansotaa tukeneet Hitleriä. Lipmanin mielestä koko tämä väite ei edes koske puolalaisia, vaan on Venäjän vallanpitäjien ja Venäjän kansan välinen asia.

Katynin murhia ei pyydetty anteeksi

Tiistaina Gdanskin Westerplattelle saapui yli 31 maan edustajia kunnioittamaan toisen maailmansodan muistoa. Odotetuimpia vieraita olivat Venäjän Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Puolalaiset odottivat, jatkaako Putin Puolan syyttelemistä. Ilmapiiri oli nyt kuitenkin odottamattoman sovinnollinen, vaikka Putin ei millään tavalla halunnut kommentoida puolalaisvastaista kampanjaa. Tämä kampanja oli ilmeisesti tarkoitettu enemmän venäläisille kuin puolalaisille, koska Puolassa näitä väitteitä pidetään uskomattomina.

Putin tunnusti Molotov-Ribbentrop-sopimuksen virheeksi, mutta muistutti, että muidenkin Euroopan maiden olisi tuomittava sopimukset, joita ne tekivät Hitlerin kanssa.

Jotkut puolalaiset odottivat Putinilta anteeksipyyntöä neuvostovallan 1941 tekemistä 30 000 puolalaisen upseerin, poliisin ja älymystön edustajan murhista. Katynin murhat olivat keskeinen aihe myös pääministeri Donald Tuskin listalla.

Putin ei kuitenkaan pyytänyt anteeksi. Hän lupasi vain, että murhia koskevia tutkimuksia jatketaan ja että Venäjä avaa arkistonsa vaikeiden yhteisten historiallisten asioiden selvittämiseksi sitä mukaa kuin Puola avaa omat arkistonsa.

Puolan arkistot tosin jo ovat venäläisten käytettävissä.

Sopuisampi aika lähivuosikymmeninä?

Putin sanoi ymmärtävänsä, miten puolalaiset kokevat Katynin joukkomurhat. Vastaaviin julmuuksiin syyllistyvät puolalaiset Puolan ja Venäjän vuoden 1920 sodan venäläisiä sotavankeja kohtaan. Puolalaiset tulkitsevatkin Katynin murhat Josif Stalinin kostoksi vuoden 1920 sodasta.

Putin tunsi selvästi olonsa hankalaksi käsiteltäessä yhteisen menneisyyden kipeitä asioita. Hän toivoi, että menneisyydestä siirryttäisiin maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittämiseen.

Samalla hän toivoi puolalaisilta enemmän kunnioitusta suuren isänmaallisen sodan uhreja kohtaan. Putin muistutti, että siinä sodassa venäläiset ja puolalaiset taistelivat yhdessä Hitleriä vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Puolalaiset ovat eri mieltä. Venäjä voitti toisen maailmansodan, vaikka hintana oli 27 miljoonaa kaatunutta. Puolalaiset kokevat, että he taas todellisuudessa hävisivät sodan ja joutuivat kommunismin aikana jälleen venäläisten uhreiksi.

Muistopäivänä lohduteltiin, että parinkymmenen vuoden kuluttua puolalaisten ja venäläisten keskinäiset suhteet voivat olla yhtä hyvät kuin venäläisten ja saksalaisten suhteet ovat tällä hetkellä.

Putinhan pitää Venäjän ja Saksan suhteita esimerkillisinä ja on uhannut, ettei tarvitse yhteistyökumppaniksi Puolaa, koska hän voi tehdä yhteistyötä Saksan ja muiden suurten EU:n jäsenmaiden kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään