Julkisen talouden vaje pakottaa veron kiristyksiin
Valtion ja kuntien talouden vaje pakottaa lähivuosina verotuksen kiristyksiin, arvioi alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla työskentelevä verotyöryhmä. Työryhmän mukaan julkisen talouden tasapaino edellyttää rakenteellisia uudistuksia, mutta myös verojen korotukset ovat tarpeen.
Viime vuoden syyskuussa asetettu verojärjestelmän uudistustarpeita pohtiva työryhmä esitteli maanantaina työnsä tähänastisia tuloksia. Työryhmällä on aikaa vuoden 2010 loppuun ja toistaiseksi se on käsitellyt uudistuksen pääperiaatteita.
Uudistamisella pyritään verojärjestelmään, joka tukee nykyistä paremmin työllisyyttä ja talouskasvua. Julkisen talouden kestävyyden lisäksi verotuksen rukkaamisella pyritään vastaamaan ekologisen kestävyyden ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden sekä globalisaation asettamiin haasteisiin.
Yhtenä lähtökohtana on siirtää veroastetta maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Kulutuksen verottaminen kasvattaa tuloeroja, joten sen vastapainona on Hetemäen mukaan syytä säilyttää verotuksen progressiivisuus. Tasaveroon ei ole työryhmän mielestä syytä siirtyä.
Oikeudenmukaisuus edellyttää työryhmän mukaan samanlaisten tulojen yhtäläistä verokohtelua. Pulmana on ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi.
Työryhmä linjasi viime helmikuussa niin sanotussa lääkäriyhtiöasiassa, että työperäistä osinkoa tulee verottaa palkkatulona tai työkorvauksena.
Veropohja eheäksi
Työryhmä on kirjannut tavoitteekseen mahdollisimman laajan veropohjan, joka mahdollistaa verokantojen kohtuullisuuden. Hetemäen arvion mukaan verovähennyksiä on syytä jatkossa karsia verotuksen tiivistämiseksi, vaikka helppoja ja suuria verotuloja tuottavia verotukien poistoja ei olekaan näköpiirissä.
Suurimmat verotuet ovat laskennallisen asuntotulon verovapaus, kunnallisveron ansiotulovähennys sekä työntekijäin lakisääteisen eläkemaksun vähennys.
Yksi työryhmän lähtökohta on verotuksen neutraalius. Pääsääntönä on, että verotuksella vaikutetaan mahdollisimman vähän taloudellisiin valintoihin. Poikkeuksena ovat kuitenkin ympäristöverot, joilla valintoja pyritään nimenomaan ohjaamaan.
Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu työryhmän mukaan ennen kaikkea yhteisöverokantaan, jossa tulee pyrkiä mahdollisimman laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan.
Kiinteistöverotuksen osuutta kuntien rahoituksessa tulee työryhmän mielestä nostaa. Työryhmä pitää kiinteistöveroa lähes neutraalina veromuotona, joka ei kohdistu työhön. Lisäksi se on kunnalle vakaa ja varma tulomuoto, jossa maksun suorittaa käyttäjä ja hyötyjä.