Henkilöstörahastot uudistuvat
Henkilöstörahastolain kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä jätti mietintönsä työministeri Anni Sinnemäelle (vihr.) maanantaina. Lainsäädäntötyön tarkoituksena on poistaa esteitä henkilöstörahastojen yleistymiseltä.
– Nykyisin rahastoja on vain 57. Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole, Sinnemäki sanoo.
Henkilöstörahastot ovat yritysten keino palkita henkilöstöään yrityksen tuottamasta voitosta. Henkilöstörahastolaki astui voimaan 1990. Nykyisten rahastojen piirissä on vajaat 140 000 työntekijää ja toimihenkilöä.
Henkilöstörahastojen yleistymisen tiellä on ollut monimutkainen perustamismenettely ja voittopalkkiojärjestelmän kapea määrittely. Esimerkiksi tulospalkkiota ei nykylain mukaan voi siirtää henkilöstörahastoihin.
Hankaluutena on pidetty myös viiden vuoden odotusaikaa, jonka jälkeen rahastot ovat vasta voineet jakaa osuuksia. Lisäksi uudet työntekijöiden palkitsemismuodot ovat syrjäyttäneet hankalina pidettyjä henkilöstörahastoja.
Soveltamisala laajenee
Henkilöstörahastojen soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi ja käyttömahdollisuuksia monipuolistettaviksi.
Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. Työryhmä piti tätä yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta, ja olemassa olevia saatetaan lakkauttaa. Siksi työryhmä ehdotti tulospalkkioiden sisällyttämistä lain piiriin.
Mikä tahansa tulospalkkio ei täyttäisi ehdotuksen kriteereitä. Laissa määriteltäisiin henkilöstörahastoerä, josta työnantaja päättäisi käytyään palkkion perusteista henkilöstön kanssa yt-neuvottelut. Henkilöstörahastoerän tulisi koskea koko henkilöstöä, ja sen enimmäismäärä määräytyisi kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan.
Henkilöstörahastoerä voisi määräytyä myös henkilökohtaisena osuutena, jos sen määräytymisperusteet täyttävät edellä kuvat kriteerit. Näin rahastojen ”kollektiivinen luonne” säilyisi, työryhmä perustelee.
Itse rahastojen perusperiaatteisiin ei ole tarkoitus puuttua. Jatkossakin niiden perustamisesta päättää yritys ja rahastoja hallinnoi henkilöstö. Myös rahasto-osuuksien nostossa on tarkoitus säilyttää 20 prosentin verovapaus.
Keskusjärjestöt erimielisiä
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK jätti eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön.
– Henkilöstörahastoerä-määritelmän laajentaminen tulospalkkiojärjestelmiin ei ole perusteltua. Henkilöstörahastojen tulee säilyä nykylain mukaisina oikeudenmukaisina ja tasapuolisina henkilöstön palkitsemisjärjestelminä. Henkilö- tai ryhmäkohtaisten palkkioiden mahdollistaminen lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla lisää henkilöstörahastojen jäsenten välistä eriarvoisuutta, STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio perusteli vastalausetta.
SAK:lle ja Akavalle esitys kelpaa.
Akava pitää ehdotusta ”tasapuolisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena”.
SAK toteaa kannanotossaan, että uusi laki voi lisätä SAK:laisten työntekijöiden mahdollisuutta päästä entistä useammin tulospalkkioiden piiriin.
uutiskirje 
