Ympäristöministeriössä valmistellaan uutta jätelakia. Sen yhteydessä käydään kiivasta vääntöä siitä, mikä on jätettä ja kuka sen omistaa. Kunnallisilla jätelaitoksilla ja yksityisillä toimijoilla on asiassa eriävät mielipiteet.
Kiista koskee sitä, mikä osa jätehuollosta tulee antaa julkisen, kunnallisen jätehuollon tehtäväksi ja mikä osa jätetään markkinoiden hoidettavaksi.
Nykylain mukaan yhdyskuntajätehuollosta kuuluu kunnille asumisesta syntyvä ja sen kaltainen jäte.
Kunnat joutuvat kuitenkin hoitamaan myös markkinoiden hoidettaviksi annettuja elinkeinoelämän jätehuoltopalvelutehtäviä, koska yksityisellä sektorilla ei ole tarjolla tarvittavia palveluja. Nämä tulisi kuntien mielestä osoittaa uudessa laissa selkeästi kunnan vastuulle.
Yksityissektorin edustajat ovat olleet vastakkaista mieltä, sillä entistä isompaa osaa jätteistä voidaan uudelleen käyttää tai muuttaa energiaksi.
Jääkö kunnille luu käteen?
Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö huomauttaa, että eniten jätehuollossa maksaa palvelu eli jätteen kuljetus ja käsittely.
– Voi olla, että aika monet toimijat haluavat ottaa jätehuollosta kerman päältä eli hoitaa vain helpommin tehtävät palvelut ja rahastaa niistä. Kunnille helposti jätetään se toiminta, mikä on kaikkein kurjinta ja kalleinta, Eränkö sanoo.
Kuntaliitto on ollut tuohtunut esimerkkitapauksista, joissa yksittäiset jätehuoltoyhtiöt ovat aloittaneet energiakäyttöön soveltuvan jätteen keräämisen taloyhtiöistä.
Tämä on Kuntaliiton näkemyksen mukaan laitonta. Koska kunnalla on lain mukaan vastuu yhdyskuntajätteestä, se saa Kuntaliiton mielestä myös päättää, mitä jätteellä tehdään.
Uuden jätelain juuret ulottuvat EU:n jätedirektiiviin, joka hyväksyttiin viime syksynä. Direktiivissä tuotteen ja jätteen rajaveto selkeni.
Jätelain ensimmäinen luonnos on tarkoitus julkistaa vielä tämän syksyn aikana.
uutiskirje 