Lauri Lylyn mielestä vaalirahakohussa on myönteistä se, että rahoitus kokonaisuudessaan tulee nyt aikaisempaa avoimemmaksi.
– Ay-liikkeen vaalitukirahat ovat olleet kovasti julkisuudessa, mutta ne ovat olleet kaikkineen noin 0,1–0,3 prosenttia ay-liikkeen kokonaismenoista. Ja sekin raha on käytetty palkansaajaehdokkaiden, usein oman liiton jäsenten tukemiseen. Porvaripuolella kanavat ovat olleet toisenlaisia ja laveampiakin.
Demokratia uhkaa kaventua
Lyly ei näe mitään ihmeellistä siinä, että ay-liike on tukenut nimenomaan vasemmistopuolueiden listoilla olleita ehdokkaita.
– Ay-liikkeessä poliittiset ryhmät ovat saaneet sisäisten, demokraattisten, vaalien perusteella paikkoja. Myös vaalitukea on annettu paikkajakautumien mukaan, ja kun siellä ovat vasemmistopuolueet olleet enemmistönä, niin sitä varten sitä rahaa on kanavoitunut niille.
Lyly arvelee, että paisuneen vaalirahakohun loppuseurauksena on se, että niin liitot kuin muutkin organisaatiot vetävät rahoitustaan tiukemmalle, ja jatkossa ehdokkaiden on entistä vaikeampi kerätä rahoitusta kampanjoilleen.
– Kun kampanjat ovat erittäin kalliita, voi olla, että edustuksellinen demokratia kapenee. Pitäisi saada kaikenlaisia ammattilaisia edustamaan kansaa.
Pitkät listat olisivat eduksi
Lylyn kertoo kannattavansa siirtymistä niin sanottujen pitkien listojen vaaleihin, jolloin puolueiden sisällä ehdokkaat asetettaisiin läpimenojärjestykseen.
– Silloin puolueet joutuisivat selvemmin profiloitumaan ja tuomaan omat näkemyksensä esiin. Samalla yksittäisen ehdokkaan riski olisi pienempi, eikä tarvitsisi semmoisia mainoskampanjoita käydä. Pitkien listojen myötä tulisi myös kunniaan puolueiden perusjärjestötyö ja niilläkin ihmisillä, jotka siellä jaksavat tehdä töitä, olisi oikeasti mahdollisuus päästä eduskuntaan.
uutiskirje 
