Presidentin rooli ulkopolitiikassa pohdituttaa
Perustuslain muuttamista valmisteleva komitea joutuu pyytämään työlleen lisäaikaa. Ministeri Christoffer Taxellin johtamassa perustuslakikomiteassa ei ole löytynyt riittävää yksituumaisuutta ulkopolitiikan vallanjakoon liittyvistä kysymyksistä.
Vajaan vuoden istunut komitea kokoontuu perustuslain äärelle jälleen perjantaina. Komitean jäsen, eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (sd.) totesi torstaina UP-uutispalvelulle, että kuukauden tai kahden lisäaika on tarpeen. Alun perin komitean oli määrä saada työnsä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.
Perustuslain muutokset on tarkoitus saattaa voimaan Tarja Halosen jälkeen seuraavan presidentin astuessa virkaan maaliskuussa 2012.
Yhteistä näkemystä etsitään
Koskisen mukaan komitea hakee yhteistä muotoilua ulkopolitiikan johtamista koskeviin asioihin. Kyse on tasavallan presidentin roolista ja suhteesta valtioneuvostoon ulkopolitiikan päätöksenteossa.
– Lähinnä hallituspuolueiden edustajat ovat halunneet suurempia muutoksia nykytilaan. Löytyy halua kovertaa presidentin rooli ulkopolitiikassa aika olemattomaksi, pelkäksi keulakuvaksi.
Koskisen ja demareiden mielestä nykyinen, vuonna 2000 uudistettu perustuslaki ei kaipaa suuria muutoksia, ainoastaan hienosäätöä. Siinä kavennettiin presidentin valtaoikeuksia varsinkin sisäpolitiikassa. Samalla presidentti sidottiin ulkopolitiikassa vahvasti yhteistyöhön valtioneuvoston kanssa.
– Tällä linjalla pitäisi jatkaa. Presidentin tulisi olla entistä enemmän joukkuepelaaja. Ei kuitenkaan niin, että häneltä viedään kokonaan toimivalta.
Presidentti reserviin
Koskinen korostaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (Utva) roolia presidentin ja hallituksen yhteisen näkemyksen muodostamisessa. Utvan rooli on Koskisen mukaan ollut epämääräinen.
– Se on vaihdellut eri hallituksissa sekä asialistan laajuuden että kokousten säännöllisyyden osalta.
Tärkeissä ulkopolitiikan kysymyksissä presidentin ja hallituksen tulisi muodostaa toimintalinjaa säännöllisesti. Sen jälkeen ei Koskisen mielestä olisi suurtakaan merkitystä, kuka missäkin kokouksessa tai tapaamisessa Suomea edustaa.
Suurta huomiota on herättänyt Suomen harrastama ”kahden lautasen politiikka” EU-huippukokouksissa, joissa sekä presidentti että pääministeri ovat edustaneet Suomea.
– Sosialidemokraateilla on valmiuksia siihen, että isomman ratkaisun osana korostetaan pääministerin ensisijaisuutta, Koskinen linjaa.
Presidentti jäisi Koskisen mukaan ikään kuin reserviin Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Presidentti voisi osallistua niihin tarvittaessa, mutta ei pääsääntöisesti.
Ylipäällikkyys säilyy presidentillä
Perustuslakikeskustelussa on kyseenalaistettu presidentin rooli puolustusvoimien ylipäällikkönä. Koskisen mukaan asiassa on löytymässä linja, joka säilyttäisi ylipäällikkyyden presidentillä, mutta lisäisi hallituksen roolia puolustusvoimien asioissa.
Kabinettiesittelyssä presidentille kuuluneita asiaryhmiä olisi Koskisen mielestä syytä siirtää puolustusministerille.
– Se veisi parlamentarismia eteenpäin tässäkin asiassa. Puolustusministerin rooli suhteessa puolustusvoimien komentajaan vahvistuisi. Samalla koko hallitus ja sen myötä parlamentaarinen demokratia olisi vahvemmin mukana puolustusvoimien asioissa, Koskinen pohtii.
Kokeneiden komitea
Valtioneuvosto asetti 30. lokakuuta 2008 parlamentaarisen komitean valmistelemaan muutoksia perustuslakiin.
Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin ministeri, kansleri Christoffer Taxell (ruots.). Komitean jäsenet ovat ministeri Ilkka Suominen (kok.), valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen (kok.), kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.), europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.), varapuhemies Johannes Koskinen (sd.), kansanedustaja Heli Paasio (sd.), kansanedustaja Annika Lapintie (vas.), kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.), kansanedustaja Mikaela Nylander (ruots.), kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (kd.) ja kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.).
Komitean määräajaksi asetettiin syyskuun loppu 2009 ja muutosten on määrä astua voimaan 1. maaliskuuta 2012.
uutiskirje 
