Venäjän Karjalassa vietettiin keskiviikkona ensimmäisen kerran ”Karjalan fasistisista miehittäjistä vapauttamisen päivää”.
Uusi juhlapäivä perustuu päätökseen, jonka Karjalan parlamentin sääti kesäkuussa ”lukuisten veteraanijärjestöjen pyyntöjen jälkeen”, niin kuin tasavallan hallinnon verkkosivuilla asia ilmaistaan.
Karjalan presidentti Sergei Katanandov kiitti vuosipäiväviestissään veteraaneja, jotka osallistuivat Karjalan vapauttamiseen ”fasistisen vihollisen” käsistä.
Jatkosodan aikaan Suomi ryhtyi ”vapauttamaan heimokansoja” miehittämällä silloisen Neuvostoliiton alueeseen kuuluneen Itä-Karjalan ja muodostamalla sinne oman sotilashallinnon. Suur-Suomen rakentajien miehitysaikaa kesti kesästä 1941 vuoden 1944 syksyyn asti.
Lauantaina Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevä tutkija Tenho Pimiä pitää realismina sitä, että suomalaisia kutsutaan vuoden 1941-44 tapahtumien osalta miehittäjiksi. Se, olivatko suomalaiset fasistisia miehittäjiä, on sitten jo toinen kysymys.
– Rajan takana nähtävästi ollaan valmiita kutsumaan kaikkia miehittäjiä fasisteiksi, mutta se liittyy tietenkin siihen Venäjän linjaan, että yleensä ottaen kaikki miehittäjät pantiin samaan nippuun. Mutta en minä nyt näe siinä niin suurta eroa. Kyllä näinkin voi kutsua. Sehän riippuu näkökulmasta, siitä, kuka asiaa tarkistelee.
Omassa etnologian väitöstutkimuksessaan Pimiä on tutkinut suomalaisten tiedemiesten toimia miehitetyillä alueilla Itä-Karjalassa. Miehityshallinnossa tiedemiesten poliittisena toimeksiantona oli Pimiän mukaan osoittaa suomalaisjoukkojen Itä-Karjalasta valtaamien alueiden kansallinen ja historiallinen yhteys entisen Suomen kanssa.
– Nämä tutkijat, jotka tässä minun tutkimuksessa ovat mukana, eivät ilmeisestikään pitäneet itseään miehittäjinä, jos he nyt eivät nielaisseet ihan niine hyvineen myöskään sitä julkista vapauttaja-retoriikkaakaan.
Suomalainen miehitysajan tutkimus oli Pimiän mukaan periaatteessa koko lailla samanlaista kuin se, jota natsi-Saksan tiedemiehet harjoittivat 30-luvun lopussa.
– Silloin kun Saksa valtasi uusia alueita Euroopassa, niin kyllä siellä mukana kulkivat samalla lailla kansatieteilijät ja kansanrunouden kerääjät. Ei tässä siinä mielessä suurta eroa ole.
Pimiän mielestä ”fasistisen miehittäjän” leima on suomalaisten kannalta kiusallinen.
– Emme me siitä mihinkään koskaan pääse, että meidät voidaan tässäkin valossa nähdä. Kun pidetään mielessä, että asialla on aina kaksi puolta, niin ei tuo juhlapäivän nimitys ole ihan tuulesta temmattu.
uutiskirje 
