Sosialistipuolueen sisäinen äänestys sekä postilaitoksen yksityistämistä koskenut kansalaisäänestys ovat käänteentekeviä vaiheita kohti vasemmiston haaveilemaa laajempaa kansalaisdemokratiaa.
Ranskan suurin vasemmistopuolue, sosialistit, on käynyt kiivasta sisäistä johtajataistelua jo vuoden ajan niin, että puoluetta pidettiin kuolevana.
Puheenjohtajaksi valitun Martine Aubryn ja hänen haastajansa Ségolène Royalin välinen piikittely, kampittelu ja äänestystulosten väärentäminen johtivat puolueessa huimaan jäsenkatoon.
Taustalla ovat kahden vuoden kuluttua pidettävät presidentinvaalit. Martine Aubry, 61, pitää itseään puolueen nykyisenä puheenjohtajana itseoikeutettuna puolueen presidenttiehdokkaaksi. Mutta suurta kansansuosiota nauttiva Royal sekä kynsiään hiovat nelikymppiset puolueohjukset odottavat myös vuoroaan.
Siksi sosialistipuolueen piti ensin muuttaa sisäisiä sääntöjään. Niitä ei enää neuvoteltukaan salaisissa kabineteissa vaan päätettiin pitää puoluehistorian ensimmäinen avoin sisäinen äänestys.
Puoluejäseniltä kysyttiin kahta asiaa. Ensimmäinen kysymys oli, pidetäänkö presidentinvaalien alla puolueen sisäinen jenkkityylinen esivaali, jolla valitaan puolueen virallinen ehdokas.
Jäsenmaksulla äänestyskelpoisuus
Toinen kysymys koski kansanedustajien ja ylähuoneen senaattoreiden edustajanpaikkojen rajoittamista joko paikallisiin tai valtakunnallisiin tehtäviin. Nykyisinhän monet tunnetut poliitikot nostavat korkeita palkkioita lukemattomista nimellisistä tehtävistä, joihin heidät on vaaleilla valittu, mutta joita he eivät ehdi hoitaa.
Molempiin kysymyksiin vastattiin kyllä (68- ja 72-prosenttisesti).
Sosialistipuolue ilmoittaa jäsenmääräkseen 200 000, joista vain jäsenmaksunsa suorittaneet pääsivät äänestämään. Heitä oli 92 000 eli 46 prosenttia jäsenistä.
– Olen ylpeä tällaisesta etulinjassa olevasta demokraattisesta puolueesta, puheenjohtaja Aubry iloitsi nauttien ”historiallisesta tapahtumasta”.
Ranskan posti pelastuslinjalla
La Poste, Ranskan kansallinen postilaitos, uhkaa joutua hallituksen yksityistämislinjalle. Posti on ranskalaisille kallisarvoisin kansallisomaisuus, josta ei haluta luopua.
Posti merkitsee yhä sitä perinteistä Ranskaa, jota Jacques Tati niin hyvin kuvasi 1950-luvun elokuvassaan Lystikäs posteljooni polkupyörällään toikkaroivana sympaattisena kirjeenjakajana, joka tunsi jokaisen asiakkaansa.
Tilanne on yhä melkein sama. Maaseudun harvaan asutuilla alueilla posteljooni on usein ainoa henkilö, jonka kanssa yksin asuva voi vaihtaa päivän mittaan muutaman sanan.
Nykyajan posteljoonin symboliksi on kohonnut yhtiön palveluksessa toimiva ”punainen posteljooni”, oman trotskilaisen NPA-puolueensa perustanut Olivier Besançenot.
Ranskalaiset eivät halua postikonttoreidensa muuttuvan Itella-tyyppisiksi krääsäkaupoiksi, vaan odottavat näkevänsä siellä koneiden paikalla eläviä virkailijoita, joilta saa vastaukset oikeisiin kysymyksiin.
Yli kaksi miljoonaa katuäänestäjää
Vaikka postilaitoksen yksityistämisestä ei virallisesti ole vielä päätetty, silti ranskalaiset päättivät jo valmiiksi äänestää yksityistämistä vastaan. Kaikille kansalaisille avoimeen kansalaisäänestykseen osallistui vajaan viikon aikana 2,3 miljoonaa kansalaista.
Äänestäminen tapahtui kaduilla, toreilla, ystävien luona, kokouksissa. Äänestys organisoitiin vasemmistopuolueiden, yhdistysten ja järjestöjen välisenä yhteistyönä.
Äänestystulos vastasi odotuksia: 90 prosenttia äänesti postilaitoksen yksityistämistä vastaan ja vaati virallisen kansanäänestyksen järjestämistä.
Tällaisella epävirallisella kansalaisäänestyksellä ei tietenkään ole juridista valtaa. Oikeisto on jo tuominnut aloitteen ”stalinistiseksi” sekä ”äärivasemmiston ohjaamaksi vääristyneeksi demokratiaksi”.
Ranskan Telecomin itsemurhat
Äskettäin yksityistetyn Ranskan puhelinlaitoksen (FT) itsemurha-aalto käynnisti myös postilaitoksen puolustusliikkeen. Valtavaksi kansainväliseksi mediayhtiöksi paisunut yritys huomasi puolentoista vuoden aikana 24 työntekijänsä tehneen itsemurhan.
Monet ovat hypänneet tarpeeksi korkealla sijaitsevan työhuoneensa ikkunasta kadulle ja kuolleet katukiviin. Ay-liike syytti uutta yritysjohtoa ”brutaalista uudelleenorganisointitavasta”.
Ammattiliitot ovat vaatineet FT:n toimitusjohtajan Didier Lombardin eroa vedoten tämän epäinhimillisiin johtamistapoihin. Päättelihän pääjohtaja itsemurhien olevan ”muoti-ilmiö”. Maanantaina FT ilmoitti siirtäneensä uusista johtamistavoista vastuussa olleen kakkosjohtajan Louis-Pierre Wenesin toisiin tehtäviin – Lombardin neuvonantajaksi.
Itsemurhiin johtaneet siirrot toisiin tehtäviin ja toiselle paikkakunnalle lakkautettiin ainoastaan vuoden loppuun saakka. Sitten yrityksen toiminta jatkunee entiseen tapaan.
lehti 