Tilaajavastuulaki toimii
Tilaajavastuulaki on toiminut odotetulla tavalla ja lisännyt työnantajamaksujen tilityksiä valtiolle, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimukseen vastanneet työnantajat katsovat lain edistäneen tervettä kilpailua ja torjuneen harmaata taloutta. Kuitenkin noin puolet tilaajayrityksistä katsoo sen teettäneen turhaa lisätyötä. Reilu kolmannes alihankintaa ja vuokratyövoimaa tarjoavista yrityksistä katsoo tilaajavastuuvelvoitteiden aiheuttaneen lisäkustannuksia.
Tilaajavastuulain säätämisestä sovittiin viimeisen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä vuoden 2004 lopulla ja laki astui voimaan 2007. Lain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työnantajavelvoitteiden noudattamista, kun yritykset tai julkinen valta käyttävät työvoiman vuokrausta tai alihankintaa.
Laki säätää työvoiman tilaajalle velvoitteen selvittää työvoiman toimittajan kykyä hoitaa lainmukaiset velvoitteensa. Valvontavelvoitteen laiminlyömisestä voi seurata enimmillään 15 000 euron suuruinen sanktio.
Lain voimassaoloaikana noin tuhannessa tarkastuksessa on ilmennyt 144 laiminlyöntitapausta, joista on kertynyt yhteensä hieman yli puolen miljoonan euron sakkomaksut.
Käänteinen arvonlisävero 2011
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tiistaina Anne Alvesalon ja Terhi Hakamon tutkimuksen Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön. Tutkimuksen mukaan lain uskotaan yleisellä tasolla edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta. Konkreettisten vaikutusten suhteen vastaajat olivat kuitenkin epäileväisempiä.
Verojen tilittäminen ja eläkevakuutusten ottaminen on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. Sen sijaan laki ei näytä kohentaneen alihankkijoiden rekisteröitymiskäytäntöjä eikä vähimmäistyöehtojen noudattamista.
Työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) mielestä tutkimus osoittaa lain olleen säätämisen väärti. Tilaajavastuulaki ei hänen mukaansa kuitenkaan ole keino pureutua talousrikollisuuden kovaan ytimeen.
– Laki on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä työkalu taistelussa harmaata taloutta vastaan. Rinnalleen se tarvitsee järeämpiä keinoja, kuten käänteisen arvonlisäveron, Sinnemäki sanoi.
Harmaan talouden torjunnan kokonaisuutta valmistellaan parhaillaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) johdolla ja Sinnemäki odottaa työn tuloksia kuluvan syksyn aikana.
Sinnemäki arvioi lisäksi, että käänteinen arvonlisäverojärjestelmä voisi tulla voimaan vuoden 2011 alusta.
uutiskirje 
