Eka-yhtymän entinen pääjohtaja Eero Rantala näkee ”väärät omistajat” yhdeksi syyksi parin vuosikymmenen mittaiselle voimakkaalle turbulenssille niin Ekan kuin sen seuraajan Tradeka-yhtymänkin ympärillä.
Rantalan mietelmä kuultiin hänen puheenvuorossaan tiistaina, kun filosofian tohtori Jorma Kallenaution kirjoittama yrityshistoria Lamasta uuteen nousuun julkistettiin. Teos kattaa edistysmielisen osuuskauppaliikkeen taipaleen vuodesta 1983 viime vuoteen asti.
Kirjoittaja sanoo kuvanneensa Eka-yhtymän ongelmien syntymistä ja vaikeutumista pehmentämättä. Sama ote on hänen mielestään pitänyt myös kuvauksissa ristiriidoista velkojien kanssa yrityssaneerausvaiheessa.
Ei Rantalakaan kiertele vaikeuksia, joita Eka-yhtymän liiketoiminnassa syntyi ja jotka veivät kaksi konsernin osaa – Kansa-yhtiöt ja rakennusyhtiö Hakan – konkurssiin ja Ekan yrityssaneeraukseen.
Ekan kohtelussa 1990–luvun lamassa oli kuitenkin lisukkeita, jotka vaikeuttivat muutenkin hankalaa tilannetta. Niihin viittaa myös Kallenautio.
– Sivuuttaa ei voi jälkiarvioissa enempää Ekan yrityssaneerauksen joutumisen kuin Hakan konkurssinkaan kohdalla poliittisia näkökohtia. Punapääoman linnakkeiden sortuminen sopi mitä parhaiten vahvassa nousussa olevan uusliberalistisen markkinatalouden yleiseen henkeen.
– Intohimoja työväen yritystoiminnan nujertamiseksi oli ilmassa paljon. Punapääoman häviöllä ajateltiin myös vahvistettavan kuilun partaalla olevaa sinivalkoista pääomaa, Kallenautio kirjoittaa.
”Sikamaista”
SDP oli 1991 vaalien jälkeen jättäytynyt pois hallituksesta, ja Ekalta puuttui poliittinen taustavoima. Kallenautio vertaa Ekan tilannetta siihen, miten silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) toimi KOP:n pelastamiseksi.
Myös pääministeri Esko Ahon (kesk.) hän näkee ahkeroineen voimakkaasti osuuspankkien puolesta. Ne saatiin säilymään, mutta yhtä velkaiset säästöpankit joutivat mennä alas laman nielusta.
Ekan taakkana oli Kallenaution mukaan myös osuustoiminnallinen yritysmuoto, joka kärsi uusliberalismin noususta. Punapääomalta puuttuivat puolustajat ja hyvät suhteet rahoittajiin – joita kilpailijoilla oli.
Ekan joutuminen yrityssaneeraukseen oli viime hetkillään jännitysnäytelmä, jossa roiston rooli varataan Ekan rahoittajapankeille.
– Sikamaista, kuvaa Viinanen pankkien toimintaa, jolla ne harhauttivat valtiovarainministeriötä.
Saneerausvaiheessa Tradeka-yhtymän hallituksen puheenjohtajana toiminut Olavi Syrjänen saattoi tiistaina kuitata niille, jotka aikoinaan riekkuivat Ekan vaikeuksille.
– Saneerausvaiheen päätyttyä alkuperäisistä velkojistamme taisivat olla jäljellä enää Suomen valtio, Tampereen kaupunki ja Wigrenin makkaratehdas.
Kallenaution Lamasta uuteen nousuun -kirjaa käsitellään laajemmin perjantaina 9.10. ilmestyvässä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
