Tänä vuonna opetushenkilöstöä on lomautettu lähes 20 kunnassa ja kaikista tapauksista on tehty kanteluita ja valituksia. Vastauksiakin on tullut, kertoo työmarkkina-asiamies Nina Lahtinen Opetusalan ammattijärjestöstä.
– Ne ovat olleet samansuuntaisia kuin Kuopion päätös, hän sanoo.
Hän pitää päätöstä merkittävänä.
– Se on laillisuuskannanotto siihen, miten lomautukset on järjestetty, hän sanoo.
Lomautukset johtavat laittomuuteen
Lahtinen painottaa, että kanteluilla ja valituksilla pyritään tuomaan esille perustuslain lapsille takaama oikeus maksuttomaan perusopetukseen.
– On kumma, jos jatkuvasti todetaan, että nämä oikeudet eivät toteudu, mutta kukaan ei puutu tilanteeseen, hän sanoo.
Työmarkkina-asiamies Jarmo Niskanen OAJ:sta toteaa Itä-Suomen lääninhallituksen päätöksen vahvistavan sitä, mitä järjestö on yrittänyt kertoa pitkään.
– Lomautukset johtavat laittomaan tilanteeseen. Perusopetusta ei pystytä järjestämään perusopetuslain mukaan, hän tähdentää.
– Taas kerran se on tässä todennettu.
Kunnan noudatettava päätöstä
Se, mitä päätöksistä seuraa, onkin sitten oma juttunsa.
– Ne velvoittavat kunnan noudattamaan päätöstä. Ääritapauksessa lääninhallitus voi käyttää uhkasakkoa ja opetusministeriö vaatia valtionosuuksia takaisin, mutta tähän ei ole vielä menty, Lahtinen sanoo.
Niskanen on skeptisempi.
– Lääninhallituksilla pitäisi olla vahvempi asema. Niiden pitäisi voida keskeyttää laittomat toimet. Pelkkä laittomuuden toteaminen ei paljon merkitse.
uutiskirje 
