Lama ei ole lannistanut puolalaisia nuoria, jotka ovat korkean työttömyyden aikana työllistäneet itsensä Euroopan unionin ”Inhimillinen pääoma” -ohjelman tuella perustamillaan yrityksillä.
Ohjelman rahojen jakaminen aloitettiin vuonna 2007 ja sitä oli määrä jatkaa vuoteen 2014 saakka. Rahojen pelätään kuitenkin loppuvan jo vuonna 2011 juuri puolalaisten innostuksen takia.
Wroclawilainen 29-vuotias Lukasz Maciejewski sai 40 000 zlotya (noin 10 000 euroa) unionin rahoja tietokoneeseen ja sen ohjelmistoon. Rahaa riitti vielä toimistoonkin. Maciejewski on puoli vuotta erikoistunut internetsivujen tuottamiseen. Itsensä lisäksi hän työllistää kolme muuta henkilöä.
Kamila Kaminska, 25-vuotias varsovalainen nuori nainen, kertoo, että hänen oli täytettävä lukuisia asiakirjoja unionin rahan saamiseksi. Nyt hänellä on kuitenkin hyvät välineet, joilla tuttujensa kanssa pyörittää pientä graafisen alan yritystä.
Unionin ohjelman rahoilla on jo koulutettu kymmeniä tuhansia puolalaisia yrittäjiksi. Jotkut yritysasiantuntijat ennustavat pian tulevan ensimmäisiä konkursseja.
Vaikea menneisyys
opetti yrittämään
Tunnetun yrityspsykologin Jacek Santorskin mukaan yrittäjyys on aina onnistunut puolalaisilta. Siihen heidät on pakottanut vaikea historia.
Santorski sanoo, että kommunismin aikana, jolloin kaikki oli kortilla, ei kukaan olisi pystynyt elättämään perhettään ilman pimeitä sivuansioita ja suhteita. Tiedolla siitä, mistä löytää jonkin harvinaisen tavaran, saattoi elättää koko perheen.
Santorski kertoo, että kun 1990-luvulla invalideja työllistävät yrittäjät alkoivat uuden lain mukaan saada valtion tukea, alkoi vammaisia työllistäviä yrityksiä syntyä kuin sieniä sateella. Uutta lakia hyväksi käyttämällä töitä saivat monet muutkin kuin oikeat vammaisten työllistäjät.
Vuodesta 2004 lähtien Puolan liityttyä Euroopan unioniin puolalaiset ovat varmasti taas löytäneet keinoja unionin rahastamiseksi. Edes EU:n tuen edellyttämät monet muodollisuudet eivät ole jarruttaneet sen hyväksi käyttöä.
Yhteistyö vaikeaa
puolalaisille
Puolalaisnuorten into perustaa yrityksiä ei kuitenkaan merkitse sitä, että he olisivat yhteistyöhalukkaita. Asia on pikemminkin päinvastoin.
Professori Janus Czapinskin laajan tutkimuksen ”Yhteiskunnallinen diagnoosi 2009” mukaan puolalaiset ovat Euroopan unionin itsekeskeisimpiä ja toisiin vähiten luottavia ihmisiä. He osaavat kuitenkin ajaa hyvin omaa etuaan.
Yksilöllistä menestystä korostaa myös Puolan koululaitos, joka ei näe mieltä yhteistoiminnan opettelussa. Czapinskin kysymykseen, voiko toisiin ihmisiin luottaa, 75 prosenttia puolalaisista vastasi varovaisesti, että toiseen ei saa koskaan luottaa liikaa.
Puolalaiset myöntävät myös, että yhteinen hyvä ei ole heille tärkeää. Huolehtiminen itsestä ja omasta perheestä riittää. Tutkimuksessa vain joka kuudes haastateltava ilmoitti, että työskentelee muiden hyväksi.
Itsekeskeisestä ajattelutavasta johtuu osittain myös se, että puolalaiset käyttävät usein vähemmän EU:n varoja yhteistoimintaa vaativiin hankkeisiin kuin mitä niihin on varattu. Samasta syystä johtuu myös se, että Puolan tiet, joita pitäisi hoitaa yhdessä, ovat usein surkeassa kunnossa.
Puolalaisten itsekeskeisyys on kuitenkin varsin tuore ilmiö. Se on reaktiota kommunismin epäonnistumiselle ja Solidaarisuus-liikkeen aiheuttamalle kaaokselle. Tämän kaaoksen tilalle on tuotu liberalismi ja yksityistäminen.
lehti 