Pohjois-Suomen ammattiyhdistysaktiivit ovat ryhtyneet tiivistämään yhteistyösuhteita Ruotsin ay-väkeen. Eri ammattiliittojen välillä yhteistyötä on ollutkin, mutta nyt tiivistetään kattojärjestöjen Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ja ruotsalaisen Landsorganisationen i Sverigen eli LO:n yhteistyötä.
– SAK:n ja LO:n yhteistyö pitää saada sellaiselle tasolle, että on työntekijä kummalla puolen rajaa tahansa, niin hän saa tarvitsemaansa apua sillä puolen rajaa olevalta ay-järjestöltä, SAK:n Pohjois-Suomen toiminta-alueen aluejohtaja Seppo Wikström esittää.
Kattojärjestötason yhteistyötä halutaan kehittää Wikströmin mukaan kalottialueella sen takia, että alueen työvoiman liikkuvuus yli rajan on jo nyt vilkasta. Liikkuvuus kasvaa vielä entisestään, kun suuri kaivoshanke käynnistyy Kolari–Pajala-alueella 2012.
Vuoteen 2015 mennessä Kolari–Pajala-alueella on pelkästään kaivomiehiä töissä kahta puolen rajaa noin tuhat.
Vuoteen 2015 mennessä Kolari–Pajala-alueella on pelkästään kaivomiehiä töissä kahta puolen rajaa noin tuhat.
Ruohonjuuritason
edunvalvontaa
Konkreettisen yhteistyön tiivistämisen tarve on syntynyt juuri valtavan kaivoshankkeen myötä.
– Silloin kun kaivostoiminta konkreettisesti käynnistyy, meillä pitää apparaatti olla kunnossa.
Wikström sanoo, että nyt on ensisijaisesti hakusessa ruohonjuuritason edunvalvontayhteistyö. Työajat, työehtosopimukset yleensä ja palkat ovat keskeisiä ongelma-aiheita.
Kolari–Pajala-kaivoshanketta koskien mahdollisesta halpatyövoiman käytöstä syntyvät ongelmat ovat hyvä esimerkki konkreettisesta yhteistyöstä edunvalvonnassa, SAK:n Pohjois-Suomen toiminta-alueen aluetoimikunnan puheenjohtaja Reijo Kontinen sanoo.
– Suurin pelko on, miten tässä nyt nämä kansainväliset firmat käyttävät ulkomaista halpatyövoima. Pitäisi saada jonkunlaiset pelisäännöt tähän.
Kolarista kotoisin oleva Kontinen epäilee, että lappilaista ja suomalaista työvoimaa ei ehditä rekrytoida, ellei ryhdytä heti tosi toimiin koulutuksen ja yhteiskuntarakenteiden virittämisissä kaivosta varten.
Asuntorakentaminen paikkakunnalle on Kontisen mielestä yksi keskeisin suomalaisen työvoiman rekrytoinnin ongelma, vaikkei sitä yleensä ay-asiaksi katsotakaan.
Kontinen ehdottaa, että ay-liike, kunnat, työ- ja elinkeinotoiminnasta vastaava TE-keskus ja maakuntaliitto perustaisivat foorumin pohtimaan kaivosyhtiön kanssa työvoiman tarpeeseen, koulutukseen ja rekrytointiin liittyviä kysymyksiä.
Yhteistyö
ylittää rajat
Ammattiliittojen kalottiyhteistyöstä voisi ottaa esimerkkiä, SAK:n Pohjois-Suomen toiminta-alueen aluetoimikunnan varapuheenjohtaja Eero Hilden sanoo.
Hilden on sähköliiton aktiiveja. Hänen mukaansa alan yhteistyö kalottialueella on ollut korkeatasoista jo pitkään.
– Meillä on vuosittain yhteydenpitoa neljän pohjoisen maan työntekijäliittojen kanssa. Mukana ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä, siis Murmanskin alue.
Sähköalan Barentsin konferenssi kokoontuu joka vuosi.
Rajat ylittävää liittojen yhteistyötä pitää hyvänä esimerkkinä myös Ruotsin metalliliiton IF Metallin Norrbottenin alueen toimitsija Sari Lindvall.
Lindvall sanoo, että metalliliittojen yhteistyö toimii hyvin. Hän kuitenkin toivoo, että keskusjärjestöjenkin yhteistyö kehittyisi.
Palkka- ja työaikaongelmia Lindvall pitää keskeisinä rajat ylittävässä yhteistyössä.
Lindvall kertoo, että halpatyövoima aiheuttaa palkkaongelmia, vaikka noudatettaisiinkin muodollisesti samoja työehtosopimuksia. Hänen mukaansa sopimusten lähtöpalkat ovat niin pieniä, etteivät pätevät ruotsalaiset tee käytännössä niillä töitä.
SAK:n ja LO:n yhteistyön kehittäminen konkreettisia asiakysymyksiä virallisemmaksi saattaa Lindvallin mukaan törmätä moniin juridisiin kysymyksiin.
Lindvall kuitenkin sanoo, että hyvä yhteistyö lähtee liikkeelle tarpeelliseksi koetuista käytännöllisistä asioista.
uutiskirje 
