Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mielestä kansallista huoltovarmuutta ei pidä laskea kansainvälisten markkinoiden varaan.
Hän vaati viikonvaihteessa rokotetuotannon aloittamista uudelleen Suomessa. Kansanterveyslaitoksen tuotanto ajettiin alas vuonna 2003.
– Monella alalla suuntaus tuntuu olevan se, että ylipäätään huoltovarmuuden kotimaisuusastetta lasketaan ja luotetaan siihen, että markkinat hoitavat asian, Arhinmäki sanoo.
– Mutta jos kriisi iskee, jokainen maa varmasti huolehtii ensisijaisesti omista kansalaisista ja oman maan tarpeista. Siksi ei voi luottaa siihen, että kansainväliset yritykset ja markkinat tuottaisivat kaiken tarpeellisen kriisitilanteissa. Omavaraisuutta tulisi olla myös lääkkeissä ja rokotteissa.
Saatavuus paranee muutenkin
Ylijohtaja Juhani Eskola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta taas uskoo kansainvälisiin markkinoihin. Hän arvioi, että Suomen huoltovarmuus pystytään pitämään yllä ilman kotimaistakin tuotantoa.
– Kyllä isänmaa ennemmin johonkin muuhun kaatuu kuin rokotteiden puutteeseen, hän sanoo.
Länsimaisen kilpailun oheen on nousemassa suurten kehittyvien maiden rokotetuotantoa. Kiina, Intia ja Brasilia ovat aktiivisia.
– Kun tuotanto lisääntyy, kilpailu lisääntyy ja samalla myös saatavuus lisääntyy.
Pohjoismaista yhteistyötä
Arhinmäen mielestä kotimaisen tuotannon vaihtoehtona voidaan rokotetuotannossa pohtia pohjoismaista yhteistyötä, jota kaavailtiin vuosikymmenen puolivälissä, kun lintuinfluenssapandemian vaara oli näkyvissä. Tuolloin Ruotsissa suunniteltiin valtion ja yksityisen sektorin yhteistä rokotetuotantoa, Tanskassa puhuttiin valtiollisesta hankkeesta.
– Silloin ministerit keskustelivat asiasta ja uutisoitiin jo, että pohjoismainen ratkaisu olisi ollut lähellä. Nyt keskustelu tulee avata uudelleen. Epidemioita tulee jatkossakin.
Arhinmäki ei pidä ideologisesti merkittävänä sitä, olisiko tuotannon malli valtiollinen vai yhteismalli.
– Mallia voidaan miettiä. Oleellista olisi tuotannon turvaaminen, hän sanoo.
Hän perustelee pohjoismaista yhteistyötä rahalla.
– Rokotetuotanto on erittäin kallista. Pohjoismaat olisivat looginen ja järkevä kokonaisuus.
Mutta jos yhteistyötä ei saada heti käyntiin, Suomi voisi hänen mielestään harkita omaa tuotantoa, johon muut tulisivat mukaan myöhemmin.
Kehittäminen kallista
Rokotetuotannon aloittamisen arvioidaan vievän viitisen vuotta.
– Missään nimessä siitä ei olisi apua tämän hetken tilanteeseen, mutta tulevaisuudessa kyllä, Arhinmäki sanoo.
THL:n Eskola arvioi, että rokotetuotannon aloittaminen olisi Suomelle ja jopa Pohjoismaillekin yhdessä liian kallis hanke.
– Hanke vaatisi mittavat resurssit, jotta rokotteita todella pystyttäisiin tuottamaan ja kehittämään, hän sanoo.
Hän painottaa, että vaikka tuotannon hinta olisi siedettävä, rokotteiden kehittämisen hinta olisikin sitten moninkertainen.
– Yhden rokotteen kehittämiskustannukset ovat 500 ja 1 000 miljoonan välillä. Rokote vanhenee pian ja haaste onkin siinä, että rokotteita pitää pystyä kehittämään koko ajan.
Hän muistuttaa, että Kansanterveyslaitos lopetti rokotetuotannon juuri siksi, että pienelle kansakunnalle tuotanto tuli liian kalliiksi.
– Rokotteiden pitämiseen ajan tasalla ei pystytty.
Eskola arvelee lisäksi, että tuskin suomalainen tai pohjoismainen rokotetehdas olisi helpottanut tilannetta sikainfluenssarokotteen saatavuudessa.
– Sama kehittämisaika olisi täälläkin vaadittu.