Poltettavaksi kelpaavasta jätteestä käytetään Suomessa energiantuotantoon vain noin 10 prosenttia, kun esimerkiksi Tanskassa vastaava lukema on noin 60 prosenttia ja Ruotsissakin 45 prosenttia.
Jätteenpoltto on ollut Suomessa pitkään mielipiteitä voimakkaasti jakava ja poliittisesti hyvin arka asia. Keskustelua on käyty etenkin polton aiheuttamista ilmansaasteista.
Kun jätteiden kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan jatkuvasti kiristyvällä lainsäädännöllä, kunnat ja jätealan yritykset joutuvat pakon edessä etsimään uusia jätteen käsittelyvaihtoehtoja. Sen vuoksi Suomeenkin on nyt kaavailtu rakennettavaksi noin kymmenen uutta jätteenpolttolaitosta.
– Kierrätyspolttoaineiden käytön lisääminen energiantuotannossa kuuluu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteisiin. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö luo uusia tutkimus- ja kehitystarpeita jätteiden energiakäyttöön, sanoo tutkija Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Lajiteltua ja esikäsiteltyä jätettä voidaan polttaa joko yksinään tai seospolttoaineena, esimerkiksi hiilen, turpeen tai puun kanssa. Pelkkää jätettä polttavat laitokset toimivat tällä hetkellä Turussa, Riihimäellä ja Kotkassa
Suomen Luonnonsuojeluliitto suhtautuu edelleen kielteisesti jätteenpolttoon muun muassa siksi, että järjestö katsoo polton hankaloittavan jätteiden synnyn ehkäisyyn paneutumista ja kilpailevan kierrätyksen kanssa samoista materiaaleista. Sen sijaan ympäristöministeriö ja nykyinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki haluavat edistää jätteenpolttoa hyvin voimaperäisesti.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos järjestää ensi viikolla jätteenpolton tutkimuksen lisäämiseen tähtäävään seminaarin, jossa jätteenpolton johtavat suomalaiset asiantuntijat eri tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja alan yrityksistä keskustelevat alan tulevaisuudesta. Maanantaina alkavassa seminaarissa pyritään Wihersaaren mukaan ensisijaisesti ennakoimaan uusien tutkimus- ja koulutustarpeiden painopistealueita. (KU)
uutiskirje 
