Sampo Pankin vanhempi pääekonomisti Lauri Uotila on ilmiantanut, että valtiolla on velkojen vastapainoksi omistuksia ja saamisia, jopa alkuvuoden velkoja vastaavasti.
Toisaalta saamisista merkittävä osa on vähintäänkin epävarmoja: Lainat uuden Euroopan konkurssivaltioille sekä Islannille. Miljardiristeilijöiden lainat ynnä takaukset ja hirvittävän paljon pienempää sälää. Yhteensä on huomattavan suuri summa suomalaisten euroja maailmalla.
Sitten ovat vielä mittavat allekirjoitetut takausvastuut, jotka on annettu pankeille ja muille rahoituslaitoksille. Niiden suurimittainen laukeaminen aiheuttaisi valtiolle valtavan lisälainanoton tarpeen.
Osingot ovat pienenemään päin, varsinkin jos yhtiöt aikovat vielä joskus jotain investoida. Nykyinen Finnair ja kohta myös Stora Enso alkavat olla pelkkiä rahankaatopaikkoja.
Tietysti valtio voi myydä tai hukata vaikkapa kaiken osakeomistuksensa. Eipä sitten ole enää kummoistakaan puskuria pahan päivän varalle. Tilanne on toki toinen, jos nähdään, että koko valtio romahtaa ja suoritetaan viimeinen pesänjako (vrt. perunkirjoitus).
Jo nyt hyvinvointivaltio alkaa olla menneen talven lumia, Suomen julkinen talous ja yksityinen talouselämä ovat veitsenterällä. Saattaapa olla niin, että edellinen lama oli sittenkin pelkkä kevyt kenttäharjoitus ja todellinen ”sota” on vasta edessäpäin?
Perin ironista on se, että tässä tilanteessa hallituksessa on sodan jälkeisen ajan kokemattomin ja taloutta surkean vähän ymmärtävä valtiovarainministeri, joka istuu paikallaan korvaan kuiskivien avustajien tuen varassa.
Todellinen valtiomiesteko olisi, jos Jyrki Katainen ymmärtäisi erota. Paikalle voisi tulla virkamies ministeriöstä. Ei kuitenkaan Hetemäki, vaan Raimo Sailas. Tulisi hallitukseen tavallaan myös opposition ääni ja rutkasti asiantuntemusta.
Päästäisiin tositoimiin heti käsiksi. Tämä eläkeiän korotuksesta jankuttaminen on pelkkää surkeaa sanahelinää.
Jos Sailas ei käy, voisivat Katainen ja Niinistö vaihtaa paikkoja keskenään. Tämä tarkoittaisi myös sitä, ettei Jyrki Kataisesta tulisi koskaan pääministeriä. Hän olisi muutenkin siihen tehtävään liian epävakaa persoona.
Pressan toimi on vielä kysymyksen alainen. Mikäli puolueet päättävät – siis hallitus ja siellä kokoomus – tehdä presidentistä vallattoman, saattaisivat profiilit kohdata!
Perinteiset vientikohteemme, kivijalkamaat Ruotsi, Venäjä ja Britannia eivät ole vaihtaneet valuuttaansa euroon. Odotankin mielenkiinnolla sitä, kuka on ensimmäinen ”isokenkäinen”, joka uskaltaa tunnustaa, että oli pirunmoinen virhe, kun luovuttiin markasta ja kiinnityttiin euroon.
Siitä päätöksestä saa kärsiä koko kansa ja varsinkin köyhin väestön osa, vielä hiton pitkään!
lehti 